Joululomalla vihdoin viimein otimme, rykäisimme ja kävimme vähän sivistymässä.
No mieli oli tehnyt itse asiassa jo kauan aikaa, mutta emme vain olleet saaneet lähdettyä. Elämä kun on aika hektistä yliopiston ollessa käynnissä ja loma-aikoina me ollaan taas oltu anopin sanoin kuraan kuolleita kuttuja.
Mutta siis asiaan. Chicagosta löytyy lukuisia kovan tason museoita, ja niistä katsottavaa melkeinpä kaikille vauvasta vaariin. Hyvänä vinkkinä kerrottakoonkin, että tähän museoon kuten varmaan todella moniin ympäri Yhdysvaltoja voi ostaa vuosijäsenyyden, jolla pääsee vuoden aikana käymään museossa niin usein kuin haluaa. Jäsenyyksiä myydään usein myös erilaisina paketteina, jolloin esim. perheet käyvät jo muutaman käynnin jälkeen sivistymässä loppuvuoden ilmaiseksi. Now how cool is that?
Lisäksi Chicagon monet museot tarjoavat ilmaisia päiviä ainakin kaupungin/osavaltion asukkaille pitkin vuotta, joskin päivät saattavat olla melko ruuhkaisia. Ja kirjastoista voi lainata "museopasseja", eli käytännössä vapaalippuja eri museoihin. Kätevää.
The Field Museum on varmaankin isoin, siinä olisi perusnäyttelyissä pelkästään tutkittavaa varmaankin vuodeksi ainakin. Museon nimi ei kerro paljon, mutta kyseessä on valtava luonnontieteellinen laitos, jossa voi mm. seurata genetiikan tutkijoita työssään. 2-6-vuotialle lapsille on oma tutkimuslaboratorionsa myös. Suurimpia vetonauloja lienevät muinaisen Egyptin kulttuurin näyttely muumioineen...
|
Juu, osuitte oikeaan. Tämän kuvan halusi ottaa herra M. Ehkä se joku päivä opettelee hieroglyfitkin? |
|
Mitäs täältä löytyy... |
|
... kisu! |
... ja
Sue. Hän tykkää hymyillä aina kameralle :)
|
Nurmilintu simahti lopulta. Sue on isoin ja täydellisin löydetty Tyrannosaurus Rex. Pää on kuvassa feikki, oikea löytyy kerrosta ylempää, kun on kuulemma niin painava :) |
|
Sue on pitänyt huolta säännöllisistä manikyyreistä. Komia koipi! |
En edes muista, montako tuntia saimme museossa kulumaan, mutta onnistuimme katsomaan kunnolla läpi vain faaraoiden ajan Egyptin näyttelyn, evoluutionäyttelyn ja pikakelauksella lopuksi (minun vaatimuksestani) Pohjois-Amerikan intiaaniheimoista kertovan näyttelyn.
|
Enks mä poseeraakin kauniisti? Tää on mun parempi puoli, ole tarkkana oikean kuvakulman kanssa, pliis! |
|
Onkohan hällä ollut ikinä alemmuuskompleksia noista käsistä? |
|
Hei onks taas pakko kuvata mua? |
|
Hyvää norsunluuta tarjolla. Mammutit olivat kyllä vaikuttavia. |
|
Ja sitten tapasin yllättäen Lucyn. Muistattehan kaikki hänet, sieltä lukion biologian kirjoista? |
|
Yllä olevien luiden perusteella on Lucysta päätelty mm. tällaista. |
|
Neandertalilainen ja nykyihminen. |
|
Inkkarinäyttelyn kuvasaldo jäi harmillisesti kovin vähäiseksi, kun oli jo vähän kiirus. Komeita toteemipaaluja löytyi ympäriinsä. |
Nurmilintunen oli ihan innoissaan jo pelkistä pitkistä käytävistä ja hauskoista kaiteista. Lisäksi intiaaninäyttelystä löytyi Pawnee-intiaanien maamaja (earth lodge), jossa sai vapaasti kulkea, koskea ja testailla lähes kaikkea käsillä olevaa. Äitikin tykkäsi ja uskaltautui jopa kyselemään museoihmiseltä lisätietoja. Monet pawneet ovat kuulemma nykyään lakimiehiä. Tämä tyttö voisi lähteä tutkailemaan sitä intiaaninäyttelyä vielä vähän lisääkin... Suosittelen siis!
3 kommenttia:
vautis-vau :) oletpa paljon jaksanut päivitellä. jonatanin kanssa ihailimme dinosaurusten luita, olivat hurjan mielenkiintoisia. aivan valtavan hienon mekon olet neulonut tytölle. hyvä-hyvä-hyvä, et ole ollut niin toimettomana kuin annat ymmärtää ;)
Wau mitä luurankoja! Joskus jossain dinosauruskirjassa kerrottiin, että T-Rexien kädet olivat niin degeneroituneet, ettei eläin ylettänyt niillä edes suuhunsa asti, joten käytännössä ne olivat täysin käyttökelvottomia. Mutta eipä noiden jalkojen ja varpaiden rinnalla varmaan käsiä paljon kaipaa.
Nora, kiitos! Ja kiva, että Jonatanillekin löytyi täältä mieleistä katseltavaa :) Olisi varmaan hällä kulunut hyvin päivä museossa.
Jenni, kiva kuulla tuollainen yksityiskohta. Hassua varmaan omistaa käyttökelvottomat kädet, hih.
Lähetä kommentti