keskiviikko 26. lokakuuta 2011

Vauva-asiaa 2

Viimeksi lupasin kertoilla, mitä me olemme tähän mennessä saaneet aikaiseksi tulokkaalle hommata.

Meillä on siis vauvaa varten:

- Kätilötädit joita tapaan tästä viikosta alkaen kerran viikossa. Heitä on vajaa kymmenen, ja kuka tahansa saattaa olla työvuorossa haikarapäivänä, joten tapaan heidät kaikki ennen sitä. Toisaalta kätevää, toisaalta on ikävä omaa, jo tutuksi tullutta neuvolantätiä Suomessa. Välillä ovat kovinkin kiireisen oloisia, ja silti mainostavat tarjoavansa enemmän aikaa ja kokonaisvaltaisempaa hoivaa kuin lääkärit (jotka kai yli 90% amerikkalaisäideistä valitsevat synnytyksiään hoitamaan). Olisivatkohan ne lääkärikäynnit sitten sellaisia viiden minuutin hei ja näkemiin -käyntejä? Niin ja lisäksi olen tutustunut lääketieteellisiin avustajiin, jotka mittaavat verenpaineen, punnitsevat kertyneet kilot ja tutkivat pissanäytteen ennen kuin itse kätilötäti pyrähtää paikalle ottamaan mahasta mittaa. Täällä taidetaan osata luoda enemmän työpaikkoja ihmisille? Hmm. Ja ne kätilöt tuntuvat olevan palveluineen jotain suomalaisten kätilöiden ja gynekologien välistä. Jos kaikki menee hyvin, en vissiin edes tapaa lääkäriä.

- Lastenlääkäri. Saatiin ihan itse valita (tosin ei jaksettu sen kummemmin kierrellä ja kaarrella, vaan otettiin ensimmäinen, jota oli meille suositeltu ja jonka henkilökohtaisesti tapasimme). Tämä tuntuu luksukselta. Toisaalta tuntuu varmaan hölmöltä viedä vauveliini lääkärille rokotettavaksi?!?

- Synnytyssairaala, jossa kaikki post partum -huoneet eli suomeksi kai synnyttäneiden osaston huoneet on yksityishuoneita ja isällekin löytyy jokin paikka, johon päänsä kallistaa. Kaikista synnytyssaleista löytyy poreammeet sun muut tykötarpeet. Ruoka on kuulemma pahaa, eli omia eväitä suositellaan.

- Kehto. Saimme oikein perintökalun lainaksi, esittely luvassa myöhemmin!

- Turvakaukalo ja amerikkalaisen tyylin yhdistelmärattaat (näitä odotan kuumeisesti saapuvaksi viikon puolivälin paikkeilla). Olipa niiden hankinnassa pähkäileminen. Meinasin tulla hulluksi niin kolari- kuin myrkkyturvallisuuttakin pohtiessani. Tarkat testitulokset kaukaloista olivat mielestäni liian ovelan rahastuksen takana, joten luotin mainoksiin ja keskustelupalstoihin. Ja myrkkyjen suhteen tulen luottamaan kangasosien pesuun ennen käyttöä - testatuistakin merkeistä malleja on liikkeellä tajuttoman paljon, ja jokainen tutkittu väri/kuosi oli ainokaisella löytämälläni tutkimussivustolla saanut eri lukemat. Valintamme, Graco Snugride 35 löytyi priimakunnossa kirpparilta 55 dollarin hintaan telakoineen päivineen. Kolariturvallisuus pitäisi olla hyvä, myrkyllisyyttä saan vain arvailla... Yhdistelmärattaisiin päätimme sen sijaan sijoittaa, toisin kuin ilmeisesti suurin osa paikallisista. Täällä tuntuvat kaikki kuskaavan pikkuvauvoja vaunujen sijasta ratasosaan kiinnittyvässä turvakaukalossa, joka ostetaan pakettina rattaiden kanssa (ns. travel system). Me eurooppalaisina kauhistelemme vähän tätä tyyliä, kun eikös niiden pienten vauvojen pitäisi enimmäkseen pötköttää selällään ja turvakaukalomatkustuksen olla vain välttämätön pakko autoreissuilla? Korjatkaa, jos olen väärässä. No, näitä travel systemeja saa tosi edullisesti, hintahaitari varmaan siinä 100-300 dollaria, ja settiin siis kuuluu turvakaukalo telakalla sekä rattaat ilman sitä koppaosaa. Näille yhdistelmille povataan arvosteluissa parin vuoden käyttöikää (renkaat varmaankin se heikoin lenkki), ja me taas halusimme jotain kestävämpää ja sellaista, millä voisi kruisailla hiekkateilläkin mall-ajelujen lisäksi :) Siksipä meille tulee tällaiset Uppababyt:


Hintaa komeudelle tykötarpeineen tuli 500 dollaria kotiovelle kannettuna, mikä täkäläisittäin on kamalan kallis satsaus rattaisiin. Toki täältä löytyy Bugaboot sun muut lähes 2x kalliimmat hienoudetkin, mutta esim. Bogaboo Cameleon -rattaita kokeiltuamme olimme molemmat sitä mieltä, että nämä halvemmat kalliit olivat paremmat. Nyt sitten vain toivon, että pärjätään näillä koko rattailuaika, ei huvittaisi monia rattaita ostella. Huomaatteko, mikä rattaissa vähän ärsyttää? Jalkatuki. Se tuntuu suurimmassa osassa paikallisia merkkejä olevan aikas onneton, ja paljon näkee kaupungilla taaperoilla käytettäviä nukenrattaiden näköisiä heppoisia viritelmiä, joissa jalat vaan vispaa jossakin asfaltin, renkaiden ja istuimen reunan välimaastossa. Yhyy.

- Amme. Ikeasta. Pohjassa on isolla varoitusteksti: vauva voi hukkua tähän!

- Joitakin petivaatteita. Ikeasta myös. Tosin täällä ei paikallisten ohjeiden mukaan saa sängyssä olla mitään vauvan lisäksi. Pehmolelut ja peitot kun voivat tukehduttaa vaavin. Niin ja se pitää ehdottomasti nukuttaa vain ja ainoastaan selällään. Ettei vain tukehdu. Muistathan varmasti?

- Suomen ihana äitiyspakkaus ja joitakin tulevalta mummilta ja ystäviltä saatuja vaatteita. Ei hajuakaan, onko pienimpiä kokoja tarpeeksi. Mutta kun en halua mennä ostamaan vaaleanvihreitä ja -keltaisia ankka-asuja. Ja lähes kaikki muu on ah niin sukupuolisidonnaista tai sitten tosi kallista. Tai sitten en vain ole jaksanut lähteä koluamaan kirppiksiä ja kauppoja. Tämä tuleva äiti on vähän laiska ja väsy. Välinpitämätön myös?

- Kantoliina. Huuto.net ja tänne raahattu. Kovasti olisi tarkoitus oppia sitä käyttämään. Saa nähdä, kuinka meidän käy.

- BundleMe -lämpöpussi, jonka saa turvakaukaloonkin kiinni. Kun se suurensuuri äitiyspakkauksen toppapuku saapuu isovanhempien kyydissä vasta tammikuussa, enkä ole törmännyt kivannäköiseen ja edulliseen pikkuvauvahaalariin. Täällä on, todistettavasti, talvivauvoja, jotka menee vasta keväällä ulos...



- Kaksi tuttipulloa, Ikean hoitoalusta ilman päällistä, Hymynaama-helistin (kiitos ystäväin!), pupu ja rotta. Siinäpä ne tärkeimmät varmaankin.

Mitä sitten puuttuu?

Ainakin tuo hoitopöytäsysteemi on vielä miettimättä. Haluaisin käyttää siihen lipastomme päällistä, mutta jokin laitaviritelmä pitäisi varmaan kehittää, että ei olisi sellainen olo, että vauveli tottumattomista käsistäni luiskahtaa jokin kaunis päivä alustoineen päivineen lattialle. Ja alustalle pitäisi ommella jonkin sortin päällinen. Mieluummin ainakin kaksi. Ne Ikean tarjoamat kun eivät oikein kolahtaneet esteettiseen silmääni ;) Onko Suomessa muuten hoitopöydissä/alustoissa turvavyö? Täällä on, paitsi ei tietty tuossa Ikean hoitoalustassa, jota Suomestakin voi ostaa. Taas katsokaas kun se vauva voi siitä hoitopöydältä tipahtaa. Varmasti siis ihan näppärä juttu, mutta eikös ilmankin olla ennen pärjätty?

Kehdon päätyyn haluaisin väsätä jonkinlaisen kangaskatossysteemin, jolle herra M hymähtelee. Mutta se olis niin söpö juttu. Ja muutenkin olisi kiva saada pieniä sisustusjutskia makuuhuoneemme vauvanurkkaukseen... Joo ei niin kovin tarpeellista, tiedän!

Babysitteri. Tarvitaanko sitä? Toisten mielestä maailman käytännöllisin, toisilla ei ilmeisesti toimi ollenkaan. Tämän hankinta jäänee after the bump -aikaan.

Cupholder eli mukinpidike rattaisiin, ehdottomasti! :D Sitten pääsen naapurin äidin kanssa aina Starbucksin kautta lenkille....

Vaipat. Aluksi ainakin kertakäyttösellaiset, mutta yritän testata myös kestovaippoja. Mielenkiintoista palata tähän asiaan myöhemmin ja katsoa, miten meille kävi. Haastetta kestojen suhteen on ainakin siinä mielessä, että
a) vessakylppärissämme ei ole minkään sortin käsisuihkua (käsisuihkuja myydään muuten täällä nimenomaan kestovaippoja myyvissä vauvatarvikeliikkeissä, vain ja ainoastaan kakkojen huuhteluun tarvittavana laitteena, joka kytketään vessanpöntön (kylmä!)vesijohtoon...)
b) pesukone on kolmien ulkorappujen päässä kellarissa
c) pesukone pesee 60 asteenkin pyykin puolessa tunnissa ja rumpu pyörii vaakatasossa; öö tuleeko puhdasta, huuhteleeko kunnolla; erillisiä huuhteluja ei voi valita
d) herra M:n tuleva suhtautuminen on lievästi hämärän peitossa
e) niitä versioita on niin kamalasti, tunnustan olevani saamieni neuvojen jälkeenkin vähän epätietoinen (Miksi esim. taskuvaipat on suosittuja? Miksi on parempi tunkea imut erilliseen taskuun kuin vain laittaa ne kuoren sisälle?)
f) en ymmärrä paikallisista pesuaineohjeista mitään; yksi sivusto kieltää suurimman osan yleisesti käytetyistä pesuaineista vaippapyykissä, naapurin äiti osti jotain kallista ainetta jota laitetaan tavallisen pesuaineen sekaan?!?

Hyviä neuvoja ja apua otetaan ilolla vastaan :)








tiistai 25. lokakuuta 2011

Vauva-asiaa 1

Tulipas luova otsikko, heh. Viime viikot ovat menneet remonttien (kyllä, monikko kuvastaa tilannetta parhaiten) keskellä, ja samaa on luvassa ainakin vielä tällä ja ensi viikolla. Kodistamme on siis luvassa jossain vaiheessa klassisia "ennen ja jälkeen" -kuvia, mutta niitä odotellessa ajattelin kertoilla vähän tästä odotusprojektistamme keskellä kaikkia muita pieniä projektejamme (kuten siis muuttoa valtameren toiselle puolelle, opiskeluja, uusien ihmissuhteiden solmimista, uuden kodin laittoa remontteineen)...

Tilanne muutaman viikon takaa...


... ja pari päivää sitten (piti vaihtaa väriä kun naama oli niin punainen!):


Maha siis vain kasvaa ja kasvaa, kuten kait pitääkin. Vauva on viime aikoina aktivoitunut pyllynpyörittäjäksi kyynärpäätaktiikalla, eli ilmeisesti siellä sisuksissa on vielä tilaakin jonkin verran. Toivon silti pientä vauvaa... Vointi on ollut enimmäkseen hyvä, välillä on epämääräisiä kipuja ja yöunet ovat huonontuneet, mutta monesti pääsen vieläkin tekemään kunnon kävelylenkin ilman outoja oloja. Tahti vain on vähän hidastunut. Mutta sekin saattaa olla vain laiskuutta...

Täällä uusissa ympyröissä olen jotenkin vain antanut ajan kulua epämääräisesti tietoisena siitä, että laskettu aika lähenee vääjäämättä. Nyt ollaan kohdassa 36+2, mutta tämäkin piti tarkistaa vau.fi -sivuston laskurista. Taidan siis puolittain yrittää unohtaa, että aika valmistella vauvajuttuja ja orientoitua elämänmuutokseen on todellakin käymässä vähiin. Jos olisin kirjoittanut aiheesta pari viikkoa sitten, olisi sisältönä ollut pitkänpitkä lista siitä, mitä on vielä hankkimatta ja tekemättä. Tänään tiedän, että vauva pysyisi kyllä hengissä, jos vaikka huomenna päättäisi haikaransa nyytistä tänne meille tipahtaa, mutta silti minua vähän säälittäisi pikkuinen: niin monenmoista odotusblogia luettuani tiedän, että olen aikas paljon jäljessä kaikista valmisteluista. Vähintäänkin henkisesti. (Tästä lisää seuraavassa postauksessa.)

Emme tiedä varmaksi, kumpi sieltä on tulossa, joten meillä pitää olla sekä pojan että tytön nimet mietittyinä valmiiksi saairaalaan mennessä. Täällä kun ollaan sairaalassa synnytyksen jälkeen max 48h jos kaikki on mennyt hyvin, ja ennen lähtöä lapsonen saa syntymätodistuksen, (jota ilman kukaan ei ole tässä maassa mitään) jossa pitää olla koko nimi. Me ollaan tässä(kin) asiassa vielä vähän vaiheessa, heh. Täällä muuten kysytään heti (esim. kaupan kassatäti) tavatessa seuraavat kysymykset: 1) milloin on laskettu aika 2) tuleeko tyttö vai poika 3) mikä tulee olemaan vauvan nimi. Olen jo ihan kyllästynyt vastaamaan näihin kysymyksiin! Toisaalta vauvamaha on saanut kummia aikaan mm. asuntomme suhteen: remonteista päättävät miehet haluavat kovasti tehdä töitä sen eteen, että meidän perhe tulee voimaan hyvin. Sitä on oikeastaan ollut hellyyttävää seurata.

 Kaunista syysviikkoa teille kaikille sinne pohjoiseen!



maanantai 3. lokakuuta 2011

Puolikas eloa ja kokonainen syys

Jäyhän päättäväisesti aika kulkee eteenpäin, jättää taakseen päivän vain toivottaakseen tervetulleeksi seuraavan. Samalla elämä, joka tuntuu arjessa usein niin itseään toistavalta, kietoo huomaansa koko joukon muistoja, pieniä ja vähän isompia tapahtumia, jotka tekevät jokaisesta päivästä kuitenkin niin ainutlaatuisen. Alku on ollut raskasta ja arki ei aina niin kovin auvoista, mutta on ihanaa huomata, että ollaan me jaksettu vähän seikkailla kuitenkin! Tässä pieni kooste tähänastisista tutkimusretkistämme.


Olemme ihastelleet kotikaupunkiamme järveltä käsin...



...yläilmoista...


...rannalta syyskuun ensimmäisten päivien yli 30 asteen helteiden aikana...



...uudenlaisen mahan asettamia rajoitteita uhmaten pyörän kyydistä kirpeää syysilmaa haistellen...


...kyseenalaisiakaan katselukulmia unohtamatta ;) (Bongaa herra M!)