Juuri niin, kestovaipat. Luit oikein. Eli jos aihe ei kiinnosta, suosittelen palaamaan taajuudelle, kunhan saan vähän laajempaa lukijakuntaa kiinnostavan tekstin taas aikaiseksi :)
Mutta koska meillä on vauva ja kamala pesukone ja silti päätin ryhtyä kestovaippailemaan, ajattelin kertoa vähän kokemuksistamme ja siitä, kuinka tämä kestovaippailu käytännössä oikein sujuu. Ihan senkin takia, että tästä voisi joskus olla jollekulle jotain hyötyäkin, sillä itse en onnistunut löytämään täysin kattavaa käyttösepustusta kestoilusta millään. (Toki tämäkään ei varmasti kaikille ole kattava.)
Miksi?
Syitä kestovaippailuun on meillä useampia. HINTA. Jo ennen vauvan syntymää laskeskelin, kuinka hirveästi kertakäyttövaipat tulisivat maksamaan. Vaikka ostimme uudet vaipat (kiitos erityisesti herra M:n joka ei halunnut laittaa pikkuiselleen toisten kakkimia vaippoja), laskimme, että kestoilu tulee huomattavasti edullisemmaksi.
KEMIKAALIT. Käytimme neljä ensimmäistä kuukautta kertakäyttövaippoja (+ edelleen öisin kertakäyttöisiä), ja varsinkin Pampersit haisivat niin kamalalle, että ihan ahdisti miettiä, mitä kaikkea ne ovat sisällensä syöneet. Hajulta kun ei välillä edes saanut selville, oliko vauvalta tullut numero kakkonen vai ei. Se on mielestäni jo aika paha haju silloin.
LUONTO. Roskavuori kertakäyttövaipoilla oli ihan hirveä. Tuntuisi ehkä vähän paremmalle, jos tietäisi, että vaipat varmasti poltetaan... Mutta siltikin kulutus ja luonnon rasitus tuntuu ikävälle. Ja roskien vieminen on k u r j a a.
+ + + Jostain kumman syystä minä pidän pyykinpesusta.
+ + + Jostain kumman syystä minä pidän pyykinpesusta.
Alku
Sain ystävältäni pari ihan pikkuvauvan taskuvaippaa lainaksi ja vauvan ollessa n. 3 kk ikäinen aloin varovaisesti testailemaan hommaa näiden ja äitiyspakkauksen vaippojen kanssa. Pitkään onnistumisprosentti oli ihan täysi sata. Sitten muutamia pissan ohivuotoja, mutta ei mitään vedenpaisumusta. Tästä rohkaistuneena kävin ostamassa kaupasta yhden yhdenkoon Fuzzibunz Elite ja Romparooz-taskuvaipan. Netistä tilasin vielä yhden yhdenkoon Bumgenius 4.0. Testailin näitä vaippoja jonkin verran ja yritin kovasti netistäkin etsiä käyttökokemuksia. Kaikki kolme merkkiä toimivat meillä hyvin, joskin jokaisessa on plussansa ja miinuksensa. Lopulta päädyin tilaamaan viisi Fuzzibunzia ja loput Bumgeniuksia niin, että vaippoja meillä on yhteensä nyt n. 25 kpl.
Fuzzibunzit:
+ Kivan istuvat, sirot kuminauhasäätöjensä takia.
+ Mikroinsertit (minky) ihan parhaita, peseytyvät todella hyvin, tahraantuvat harvoin ja kuivuvat nopeasti.
+ Myös newborn-insertti todella hyväkokoinen.
+ Amerikassa suht edulliset.
+ Amerikassa suht edulliset.
+/- Kuivana pitävä kangas todella pehmeä, mutta nyppyyntyy helposti.
- Kuminauhasäädöt vähän rasittavat.
- Ainakin pienimmillä säädöillä todella tiukka tasku; pienikätisenkin on niitä työlästä täyttää.
Bumgeniukset:
+ Edullisimmat näistä kolmesta (Amerikassa, aleista metsästettynä silloiseen eurokurssiin n. 12,50 eur / kpl).
+ Haarasta leveät, menevät varmasti useamman mallisille lapsille ja pitempään kuin Fuzzibunzit.
+ Myös tarrakiinnitys valittavissa neppien ohella (tarrat miehelle ainakin mieluisemmat ja nopeammat laittaa esim. kaupassa).
+ Helpot ja nopeat täyttää.
- Mikroinsertit huomattavasti heikompilaatuisia kuin Fuzzibunzeissa: imevät tahrat itseensä ja eivät peseydy/kuivu yhtä hyvin.
- Newborn-insertti ihan mitätön lärpäke.
Romparooz:
+ Samat plussat kuin Bumgeniuksissa.
+ "Kakkakouru" hyvä varsinkin maitokakalle.
- Samat miinukset kuin Bumgeniuksissa.
- Kalliit.
Herra M tässä juuri totesi, että hyvä kun ostettiin erilaisia, kun ne käyttäytyvät vähän eri tavoin.
Miten homma sitten pyörii käytännössä?
Reissussa
Kestoilemme siis toistaiseksi vain päivisin, mutta myöskin liikenteessä päiväreissuilla. Reissuja varten ostin kätevän pestävän wetbagin eli pul-kuorella (vedenpitävä) vuoritetun pussukan, johon sopii useampi käytetty vaippa. Ne voi sitten kipata pussin mukana kotona pyykkikoriin tai pesukoneeseen. Toimii mielestämme hyvin. On lisäksi tosi kätevä esim. uimarannalla, ei muuta kuin kaikki märkä sinne pois lähtiessä ja vetoketju kiinni!
Säilytys
Ostimme likavaippojen säilytykseen tilavan kannellisen roskiksen, johon hankin kaksi vedenpitävää kangaspussia sisukseksi. Näin roskiksen täytyttyä pussi on helppo nostaa pois ja kiikuttaa sisältöineen päivineen pesukoneeseen. Ja toinen puhdas pussi tilalle ja roskis on taas käyttövalmis.
Suljettuna roskis ei haise (yhtä poikkeusta lukuunottamatta, siitä myöhemmin), ja joskus jos jaksan, tiputan sinne vielä pari tippaa teepuuöljyä mukavampaa tuoksua tuomaan. Puhtaat vaipat säilytän valmiiksi koottuina hoitopöydän laatikossa.
Esikäsittely
Pissavaipat vain puran ja heitän roskikseen. Kakkavaippojen käsittelyssä käsisuihku on ehdoton. Täällä niitä myydään nimenomaan kestovaippailijoille vaipanputsaussuihkuina, hih.
Eli Suomessa tosi helppoa kun löytyy lähes jokaisesta vessasta. Sillä siis suihkuttamalla lähtee suurin osa kököstä pois. Jäävät tahrat käsittelen erikseen sappisaippualla (koska pesukone on huono ja en vain siedä raitaisia vaippoja ja tahtoisin joskus vaipat myös myydä). Palaversio on nestemäistä huimasti riittoisampaa. Jos tahra on sitkeä, jätän saippuan vaippaan vaikuttamaan, eli nakkaan höskän vain roskikseen pesua odottamaan.
Pesu ja kuivaus
Pyrin pesemään vaipat joka toinen päivä, maksimissaan joka kolmas. Kuivaan vaipat narulla, joskin imut hyötyisivät kuivurista (pihi mikä pihi).
Pesussa olenkin sitten törmännyt erinäisiin suosituseroihin. Pääasiallisesti kehotetaan käyttämään normaalia vähemmän pesuainetta ja sellaista, missä ei ole mitään ylimääräistä kuten hajusteita (eikä liikaa saippuaa). Itsekin hommasin Ecoverin delicate -pesuainetta, kunnes aloin törmätä neljän kuukauden käytön jälkeen kamalaan hajuongelmaan. Imut olivat jo jonkin aikaa haisseet vastapestyinä oudoilta (tunkkainen ehkä paras sana, sellainen märkä koira, tiedättehän), mutta nyt vaipat alkoivat löyhkätä ammoniakin ja ulosteen sekoitukselta heti kastuttuaan. Aikani selvittelin ongelmaa ja pohdin parhaan saamani tiedon ja suomalaisten hoito-ohjeiden (ei valkaisua, vähän herkkispesuainetta, pesu välillä yhdeksässä kympissä - no tuo jälkimmäinen ei olisi meillä edes mahdollista) ristiriitaa. Päädyin kuitenkin kokeilemaan täkäläisen vauvatarvikekauppiaan pitkäikäistä kokemusta (niin omista lapsista kuin asiakkaidenkin) ja totesin, että sehän toimi. Tässäpä teillekin lyhyesti selostettuna vaippojen strippaus eli mitä tehdä, jos on käyttänyt 1) vääränlaista pesuainetta 2) liian vähän pesuainetta tai 3) liian paljon pesuainetta ja vaipat ovat menneet "tukkoon" aiheuttaen vakavia hajuhaittoja (tai menettäneet imukykynsä, mitä minulla ei onneksi tapahtunut).
VAIPPASTRIPPAUS
1) Pesin vaipat, taskut ja imut, perus Tide-pyykinpesuaineella, joka on ihan tavallinen pyykinpesuaine hajusteineen päivineen (kuluttajatesteissä yleensä osoittautunut parhaimmaksi; neuvoja lisäksi huomautti, että täälläpäin ilmeisesti free and clear -pesuaineet eivät ole niin tehokkaita kuin hajustetut - tiedä sitten pitääkö oikeasti paikkansa). Pesuainetta annostelin maksimimäärän eli erittäin likaiselle pyykille.
2) Noukin keitoksesta taskuvaipat pois ja pesin kaikki imut (sekä mikrokuituisia että puuvilla-hamppu-bambusysteemejä) bleachilla eli valkaisuaineella eli Suomessa varmaan Cloritella, kuumalla (!) ohjelmalla. En varmaan suosittelisi kuumaa jos pesukone on asuinkerroksessa. Täällä bleachia käytetään ihan säännöllisesti ja paljon.
3) Koska koneessamme ei voi valita erikseen lisähuuhteluja, lisäsin bleachauksen jälkeen koneeseen taskut mukaan (nekin olisi periaatteessa saanut bleachilla pestä, mutta koska ne eivät haisseet, ajattelin säästää niitä, kloori kun kuluttaa kuitenkin materiaaleja) ja pyöritin vaipat kahteen kertaan vielä kuumalla ohjelmalla ilman mitään pesuainetta (suuri epäilyni on, että hajuongelmani alkujuuri on huonosti huuhteleva koneemme).
4) Lopuksi kuivasin imut vielä matalalla lämmöllä kuivausrummussa.
Tulos: Kuin ihkauudet vaipat. Imut olivat harmaantuneet ja muuttuneet kovin lättänöiksi, useat olivat lisäksi tahraisia. Käsittelyn jälkeen ne olivat hohtavan valkoisia, tahrattomia ja aivan yhtä pehmoisia kuin uudenuutukaiset imut.
Nyt minun pitää enää selvittää, oliko ongelma Ecoverissa vaiko pesukoneessamme. Epäilen suuresti pesukonettamme, sillä testasin jo normaalilla määrällä Tidea ja tuloksena oli taas tunkkaisen hajuiset imut. Nyt on kuivumassa isommalla Tide-annoksella pesty erä; jos hajua edelleen ilmenee, pitää testata lisäpesu ilman pesuainetta. Harmittaa vain, jos tuohon lisäpesuun pitää ryhtyä, sillä se tuplaa pesukulumme (yksi koneellinen on 75 senttiä). Toisaalta, jos ylimääräisen huuhtelupesun voisi tehdä vain kerran viikossa, olisi sekin ihan ok. Tutkimukset jatkukoot.
Niin ja kyllä minua hirvittää käsitellä vaipat tällaisilla aineilla, mutta ajattelin, että tilapäinen tehopesu lienee kuitenkin kemikaaleiltaan parempi vaihtoehto kuin jatkuva pepun liotus niissä haisevissa kertakäyttöisissä. Ugh, olen puhunut. Toivottavasti tästä olisi jollekulle jotain hyötyä joskus :) (Ja toivottavasti en nyt kaikotuttanut kaikkia lukijoitani).
Herra M tässä juuri totesi, että hyvä kun ostettiin erilaisia, kun ne käyttäytyvät vähän eri tavoin.
Miten homma sitten pyörii käytännössä?
Reissussa
Kestoilemme siis toistaiseksi vain päivisin, mutta myöskin liikenteessä päiväreissuilla. Reissuja varten ostin kätevän pestävän wetbagin eli pul-kuorella (vedenpitävä) vuoritetun pussukan, johon sopii useampi käytetty vaippa. Ne voi sitten kipata pussin mukana kotona pyykkikoriin tai pesukoneeseen. Toimii mielestämme hyvin. On lisäksi tosi kätevä esim. uimarannalla, ei muuta kuin kaikki märkä sinne pois lähtiessä ja vetoketju kiinni!
Säilytys
Ostimme likavaippojen säilytykseen tilavan kannellisen roskiksen, johon hankin kaksi vedenpitävää kangaspussia sisukseksi. Näin roskiksen täytyttyä pussi on helppo nostaa pois ja kiikuttaa sisältöineen päivineen pesukoneeseen. Ja toinen puhdas pussi tilalle ja roskis on taas käyttövalmis.
Suljettuna roskis ei haise (yhtä poikkeusta lukuunottamatta, siitä myöhemmin), ja joskus jos jaksan, tiputan sinne vielä pari tippaa teepuuöljyä mukavampaa tuoksua tuomaan. Puhtaat vaipat säilytän valmiiksi koottuina hoitopöydän laatikossa.
Esikäsittely
Pissavaipat vain puran ja heitän roskikseen. Kakkavaippojen käsittelyssä käsisuihku on ehdoton. Täällä niitä myydään nimenomaan kestovaippailijoille vaipanputsaussuihkuina, hih.
Eli Suomessa tosi helppoa kun löytyy lähes jokaisesta vessasta. Sillä siis suihkuttamalla lähtee suurin osa kököstä pois. Jäävät tahrat käsittelen erikseen sappisaippualla (koska pesukone on huono ja en vain siedä raitaisia vaippoja ja tahtoisin joskus vaipat myös myydä). Palaversio on nestemäistä huimasti riittoisampaa. Jos tahra on sitkeä, jätän saippuan vaippaan vaikuttamaan, eli nakkaan höskän vain roskikseen pesua odottamaan.
Pesu ja kuivaus
Pyrin pesemään vaipat joka toinen päivä, maksimissaan joka kolmas. Kuivaan vaipat narulla, joskin imut hyötyisivät kuivurista (pihi mikä pihi).
Pesussa olenkin sitten törmännyt erinäisiin suosituseroihin. Pääasiallisesti kehotetaan käyttämään normaalia vähemmän pesuainetta ja sellaista, missä ei ole mitään ylimääräistä kuten hajusteita (eikä liikaa saippuaa). Itsekin hommasin Ecoverin delicate -pesuainetta, kunnes aloin törmätä neljän kuukauden käytön jälkeen kamalaan hajuongelmaan. Imut olivat jo jonkin aikaa haisseet vastapestyinä oudoilta (tunkkainen ehkä paras sana, sellainen märkä koira, tiedättehän), mutta nyt vaipat alkoivat löyhkätä ammoniakin ja ulosteen sekoitukselta heti kastuttuaan. Aikani selvittelin ongelmaa ja pohdin parhaan saamani tiedon ja suomalaisten hoito-ohjeiden (ei valkaisua, vähän herkkispesuainetta, pesu välillä yhdeksässä kympissä - no tuo jälkimmäinen ei olisi meillä edes mahdollista) ristiriitaa. Päädyin kuitenkin kokeilemaan täkäläisen vauvatarvikekauppiaan pitkäikäistä kokemusta (niin omista lapsista kuin asiakkaidenkin) ja totesin, että sehän toimi. Tässäpä teillekin lyhyesti selostettuna vaippojen strippaus eli mitä tehdä, jos on käyttänyt 1) vääränlaista pesuainetta 2) liian vähän pesuainetta tai 3) liian paljon pesuainetta ja vaipat ovat menneet "tukkoon" aiheuttaen vakavia hajuhaittoja (tai menettäneet imukykynsä, mitä minulla ei onneksi tapahtunut).
VAIPPASTRIPPAUS
1) Pesin vaipat, taskut ja imut, perus Tide-pyykinpesuaineella, joka on ihan tavallinen pyykinpesuaine hajusteineen päivineen (kuluttajatesteissä yleensä osoittautunut parhaimmaksi; neuvoja lisäksi huomautti, että täälläpäin ilmeisesti free and clear -pesuaineet eivät ole niin tehokkaita kuin hajustetut - tiedä sitten pitääkö oikeasti paikkansa). Pesuainetta annostelin maksimimäärän eli erittäin likaiselle pyykille.
2) Noukin keitoksesta taskuvaipat pois ja pesin kaikki imut (sekä mikrokuituisia että puuvilla-hamppu-bambusysteemejä) bleachilla eli valkaisuaineella eli Suomessa varmaan Cloritella, kuumalla (!) ohjelmalla. En varmaan suosittelisi kuumaa jos pesukone on asuinkerroksessa. Täällä bleachia käytetään ihan säännöllisesti ja paljon.
3) Koska koneessamme ei voi valita erikseen lisähuuhteluja, lisäsin bleachauksen jälkeen koneeseen taskut mukaan (nekin olisi periaatteessa saanut bleachilla pestä, mutta koska ne eivät haisseet, ajattelin säästää niitä, kloori kun kuluttaa kuitenkin materiaaleja) ja pyöritin vaipat kahteen kertaan vielä kuumalla ohjelmalla ilman mitään pesuainetta (suuri epäilyni on, että hajuongelmani alkujuuri on huonosti huuhteleva koneemme).
4) Lopuksi kuivasin imut vielä matalalla lämmöllä kuivausrummussa.
Tulos: Kuin ihkauudet vaipat. Imut olivat harmaantuneet ja muuttuneet kovin lättänöiksi, useat olivat lisäksi tahraisia. Käsittelyn jälkeen ne olivat hohtavan valkoisia, tahrattomia ja aivan yhtä pehmoisia kuin uudenuutukaiset imut.
Nyt minun pitää enää selvittää, oliko ongelma Ecoverissa vaiko pesukoneessamme. Epäilen suuresti pesukonettamme, sillä testasin jo normaalilla määrällä Tidea ja tuloksena oli taas tunkkaisen hajuiset imut. Nyt on kuivumassa isommalla Tide-annoksella pesty erä; jos hajua edelleen ilmenee, pitää testata lisäpesu ilman pesuainetta. Harmittaa vain, jos tuohon lisäpesuun pitää ryhtyä, sillä se tuplaa pesukulumme (yksi koneellinen on 75 senttiä). Toisaalta, jos ylimääräisen huuhtelupesun voisi tehdä vain kerran viikossa, olisi sekin ihan ok. Tutkimukset jatkukoot.
Niin ja kyllä minua hirvittää käsitellä vaipat tällaisilla aineilla, mutta ajattelin, että tilapäinen tehopesu lienee kuitenkin kemikaaleiltaan parempi vaihtoehto kuin jatkuva pepun liotus niissä haisevissa kertakäyttöisissä. Ugh, olen puhunut. Toivottavasti tästä olisi jollekulle jotain hyötyä joskus :) (Ja toivottavasti en nyt kaikotuttanut kaikkia lukijoitani).
