Lempikahvilani

Jo ajat sitten lupailin kahvilapostausta, mutta aihe jäi odottamaan uusia kahvilakäyntejä. Lopulta totesin, että koska taloudellinen tilanteeni ei antanut mahdollisuutta tehdä laajaa kahvilatutkielmaa, esittelen teille tämänhetkisen top 2 -listani ostoskeskuslempparillani täydennettynä.

Siis jos minulla olisi aikaa ja rahaa, olisin kyllä kahviloiden vakioasiakas. Niissä on niiiin kiva istuskella, jos kahvilan sisustus, tarjottavat, ihmiset ja maisemat - tai ainakin pari näistä kriteereistä - luovat kahvilasta jollain tapaa erityisen. Metsien asukkina löysin kahvilat vasta todella myöhään, joskus lukioiässä. Sitä ennen kahvila oli minulle yhtä kuin jäätelöannos joka vappu Jyväskylässä Ruthin baarissa, hikinen huoltoasemapysähdys reissun puolivälissä ja viulutuntia odotellessa nautittu suklaapusu konservatorion kahvilassa.

Lukioaikoinakaan en voi kehua löytäneeni kahvilaa isolla K:lla, sillä Jyväskylässä ei juuri sielukkaita kuppiloita tuolloin ollut. Tai minä en niitä ainakaan löytänyt. Sitten menin Saksaan. Löysin ne kahvilat. Pienet, savuiset, toinen toistaan persoonallisemmat. Kauniit vanhan kaupungin rakennukset. Erikoiskahvit, kevyet ja vähemmän kevyet lounasannokset (joita muuten edelleen harva kahvila meillä tarjoilee).

Yhden vuoden asuin myöhemmin Hangossa. Sielläkin kahvilat olivat melko persoonattomia ja sulkeutuivat viimeistään klo 16. Ihmettelin aina, miten ne pysyivät pystyssä. Kuka työssä käyvä niissä ehti käymään? Vasta Turku toi lohtua Keski-Euroopan -kaipuuseeni...


Leonidas



Ostoskeskukset ovat täynnä ketjukahviloita. Niistä suosikkini on Leonidas. Tylsä ja kliininen ulkoisesti, mutta kahvi on aina hurjan hyvää ja mukaan saa joka kerta erilaisen suklaakonvehdin. Tällaiselle suklaafriikille ehdoton pysähdyspaikka siis suklaahampaan kolottaessa kesken shoppailun.





Café Art



Vanhassa kivitalossa Aurajoen rannalla useampikin Vuoden Barista -tittelillä kruunattu herrasmies taiteilee Turun parhaat lattet, capuccinot ja muut kahviset italialaisjuomat. Täällä miehenikin oppi nauttimaan kahvista, eikä vähiten myöskään siitä syystä, että erikoiskahvin saa täältä laktoosittomaan maitoon. Teenjuojiakaan ei ole unohdettu, irtoteelaatuja on lukemattomia ja teetä saa matkaansa varmaan melkein puolisen litraa kivassa kannussa. Lisäksi paikan leivonnaiset ovat, vaikkakin hintavia, aina todella herkullisia. Kylminä talvipäivinä sisällä voi rentoutua höyryävän kupposen äärellä vaihtuvia taidenäyttelyitä tutkaillen, jollei seura ole hyvää ;) Kesällä on taas ihanaa istuskella ulkona Aurajoen törmällä.









Mansikkapaikka





Tämän kahvilan löysin vasta tänä keväänä (tosin olin jo monesti sen ohitse yliopistolta pyöräillyt), mutta se nousi heti suosikikseni. Wanhan kerrostalon yksiössä toimiva kahvila on sisustukseltaan hauska vanhanaikaisromanttinen sekamelska, todella kodikas. Omistajarouva on paikan sielu ja ne herkut... isonisoja kaakkupalasia, suolaisia piirakoita ja salaatteja mansikoilla ryyditettynä, aah. Oiva lounasvaihtoehto myös!








Jatkossa tahtoisin käydä ainakin Apteekkimuseon kahvilassa. Ihan hävettää myöntää, että viiden Turku-vuoden jälkeenkään en ole siellä vielä käynyt. Mitkä ovat teidän lempikahviloitanne koti- tai muilla paikkakunnilla? Olisi kiva tietää :)