Äidilläni oli syntymäpäivä heinäkuun lopussa. Toukokuun loppupuolella tein tilauksen muutamista langoista netissä ja onnittelin itseäni, että kerrankin olin kaukaa viisas ja saisin lahjan ajoissa vielä postiinkin. No eihän siinä tietenkään niin käynyt.
Ensin lankojen piti saapua kesäkuun toisella viikolla, mutta toimitus venyi ja venyi, venyi ja.... Sain tipoittain tilaamiani tuotteita, ja lopulta myös asiasta viestiminen liikkeen puolelta tyrehtyi. Pöh. Luotettava kauppa kuitenkin siinä mielessä oli, että vihdoin sain koko tilaukseni kotiin, mutta viimeiset langat saapuivat vasta elokuun alussa.
Huivi valmistui kuitenkin viimein syyskuussa, ja on tätä nykyä onnellisella omistajallaankin. Minä vain jäin miettimään asiakaspalvelun tärkeyttä: olen jo tehnyt uuden lankatilauksen, mutta tällä kertaa se lähti Wisconsinin sijasta Californiaan (ja paketti tuli perille ihan parin päivän kuluttua tilauksesta, nopeasta sähköposteihin vastaamisesta puhumattakaan). Olin aiemminkin tilannut tuosta wisconsinilaisesta pikku putiikista lankoja, kun jotenkin tuntui kivemmalta ostaa niitä edes hieman lähempää (tykkään Dropsin langoista). Mutta en kyllä taida ostaa enää. Ymmärrän, että toimitus saattaa viivästyä ihan kaupasta riippumattomista syistä, mutta sitä en ymmärrä, ettei asiakasta pidetä hyvin ajantasalla oma-aloitteisesti. Ja että edes kyselyihin ei vastata kuin epämääräisesti. Olisin ollut tyytyväinen pahoitteluista ja avoimesta tilanteen selityksestä.
Jos suinkin voin, kannan kyllä roponi herkästi siihen kauppaan, missä asiakaspalvelu miellyttää minua enemmän. Vaikka sitten joutuisin maksamaan vähän ennemmän (siis jos pystyn). Entä sinä? Kuinka iso merkitys asiakaspalvelulla sinulle on?
PS. Ruokakauppa, jossa useimmin käymme, yrittää kai kovin panostaa asiakaspalveluun, mutta sitä ei taida tällainen pohjoismainen tehokkuusajatteluaivopesty oikein ymmärtää: Hevi-osastolla ei tarvitse kuin vähän katsoa ympärilleen etsien, niin jo joku työntekijöistä kysyy kohteliaasti, tarvitsenko apua (ääh antakaa mun etsiä rauhassa!). Kassat taas ovat ihan t a j u t t o m a n h i t a i t a. Ensinnäkin, yleensä vain pari kassaa on auki (loput itsepalvelukassoja, joilla on omat metkunsa), ja koska kassaihmiset pakkaavat yleensä ruuat samalla kun ne rahastavat (joskus on toki pakkaajakin töissä, mutta ei se hitaita tätejä/setiä silti oikein nopeuta), jonot ovat, jos eivät nyt kamalan pitkiä niin ainakin todella pitkäveteisiä.
4 kommenttia:
Mä käytän nykyään aina itsepalvelukassoja jos vain mahdollista, vaikka niissä tuleekin aina ongelmia kuponkien ja alkoholin oston kanssa, sillä mua rasittaa kaikkein eniten tää tuhlaileva pakkailutyyli. Että tässä on kolme maitopurkkia, jokainen omassa muovikassissaan ole hyvä vaan...
Sen sijaan ruokakaupoista ei ehkä tällä hetkellä shoppailla siinä, missä on kivoin asiakaspalvelu ja parhaat valikoimat, koska se on selkeästi kalliimpi ja kauemapana kuin Walmart. Tunnesyistä tekisi mieli käydä siellä, mutta järki sanoo, että Walmart riittää tavallisiin ostoksiin.
Samoin meillä ei asiakaspalvelu määrää ruokaostoksien ja muiden päivittäistavaroiden kanssa (ellei sitten ole kaksi saman hintaluokan ja valikoiman/laadun kauppaa samalla etäisyydellä).
Aina kun muistetaan, viedään omat kassit kauppaan mukaan, mutta osa myyjistä tuntuu kokevan sen hankalana (vaikka kauppa itsekin myy kestokasseja!?). Miehelleni jopa kerran yksi täti valitti, että kun "nää sun kassit on liian isoja!" Heh. Ja tietysti kassat eivät isoihin kasseihin kovin fiksusti osaa pakata, kun ovat tuohon "yksi maito per pussi ja vielä ylimääräinen pussi tueksi -tyyliin tottuneet). Ja vaikka meillä olisi omat kassit mukana ja haluttais itse pakata, niin kovasti ne sitäkin tuntuvat ihmettelevän (ja ehkä välillä jopa loukkaantuvan?)... Niin ja kerran kun oli reppu mukana, niin joka ikiseen sinne menevään tuotteeseen piti laittaa Thank You -tarra, että ei sitten olla varastettu kun ei ollut kaupan omassa kassissa. Höh. Mut kaipa me ollaan kiittämättömiä suomalaisia kun ei palvelu kelpaa... hih.
Piti käydä vastavierailulla blogissasi :). Ja tämähän oli kuin olisi pienelle reissulle päässyt! Voi miten aurinkoista, kun vertaa tähän meidän syksyn harmauteen ja alastomuuteen! Ihanan sympaattisen rento blogi sinulla :).
Voi, kiitos vastavierailusta, bleue! Ja tosi kiva kuulla, että pidit lukemastasi. Nyt on meilläkin jo suurin osa lehdistä varissut ja ilmat kylmenneet, eli perässä tullaan :)
Lähetä kommentti