Viime viikon keskiviikkona hän meille saapui, neiti Kesäheinä.
Ihan yhtäkkiä, ennalta arvaamatta, hupsista vain.
Tuuli hänet meille toi, kahden päivän hiljaiselle vierailulle. Ihana, rakas lämpö.
Missä astit ehdit tässä välissä käydäkään?
Kun luonto on paljas ja ilma lämmin, on olo suomalaistytöllä vähintäänkin outo.
Kun maa on lämmin ja taivas kuulas, on suomalaisopiskelija riemuissaan.
Kun lehdet putoavat ja äiti laittaa hameen sekä kesäpaidan päälle, on amerikkalaislapsen mielestä varmaankin ihan normaali päivä.
Perjantaina hän oli sitten kadonnut, hupsista vain taasen.
Kylmä tuuli puhaltaa kyyneleet silmiin ja pyörittää jo osittain maatuneita lehtiä pitkin pihanurmea. Me suomalaiset kaivelemme taas lämmintä päälle ja amerikkalaislapsonen parkaisee, kun ulkona ei ykskaks michelinnaisena eteenpäin niin vain pääsekään.
Farewell, Miss Summer.
Welcome Halloween.
Welcome Halloween.
* * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * * *
Ps. Tuon kesäpäivän illalla pääsimme kaksin ulos, minä ja herra M. Enpä olisi illallispäivää varatessani uskonut voivani seisoskella iltaisella juna-asemalla näin.
Illallinen oli ihana, joskin olimme odottaneet lämmittelevämme Geja's
Cafen fondue-patojen äärellä äkäisen viiman ulvoessa ulkona...
3 kommenttia:
Nämä lämpimät syyskelit ovat niin käsittämättömiä. Sen sijaan fondue-padat pitäisi ehdottomasti käydä meidänkin testaamassa tässä lähiaikoina! Heti kun saa aikaiseksi lähteä ulos syömään...
Voin kyllä kokemuksena ihan suositella, mutta ihan sellaista ei meistä ollut, että heti uudestaan tulisi lähdettyä. On niin paljon hyvää ruokaa ja ravintoloita tarjolla.
Jos mainitsemasi "viime viikon keskiviikko" tarkoittaa 17.10., silloin meillä ei tainnut vielä ihan lunta olla. Viikon päästä siitä jo mahdollisesti oli. En oo ihan varma. Marraskuun alussa oli jo noin -15°C muutamana päivänä :).
Lähetä kommentti