Vajaan kolmen tunnin ajomatkan päässä Indianan puolella on mielenkiintoinen matkakohde. Koska se on tällaiselle kulttuurifriikille sopivan eksoottinen, luontonsa puolestakin Chicagoa kauniimpi ja sieltä saa hyvää ruokaa, olemme tehneet sinne useamman retken kun meillä on ollut auto käytettävissä.
The Amish, olkaapa hyvät:
 |
| Beware of buggies! |
 |
| Ei varoitettu turhaan. Siinä tulee yksi. |
 |
| Ja tässä toinen. Uusi ja vanha sulassa sovussa. Niin hämmentävä näky. |
 |
| Varoituskolmio on kuitenkin jokaisen perästä löydyttävä. |
|
|
|
|
 |
| Heh! |
 |
| Tilukset ovat komeita. Sähköä ei tästäkään talosta löydy, sillä lankoja ei näy. |
 |
| Shipshewana. Meidän vaikoilu jatkuu... |
 |
| Tällä huoltiksella on aina buggeja parkissa. Mitähän ne tarvitsevat sieltä? |
Amishien kotiruoka on muuten todella hyvää. Tujakasti suolalla maistettua pitkään haudutettua nautaa, savustettua sikaa, rapeaksi uppopaistettuja kananpalasia, hassua leipälaatikkoa ja jälkiruuaksi miljoona erilaista piirasta. Harmi vain, että löytämämme ruokapaikka on varsinainen turistirysä ainakin kesäaikaan. Amishit ovat myös kuuluisia upeista tilkkutöistään ja puukäsitöistä kuten huonekaluista. Matkan varrella näin myös kaupattavan kananmunia suoraan tilalta - ehkäpä seuraavalla reissulla tohdin pysähtyä ja käydä ostoksillakin. Minkähänlaista olisi elää päivä Amishina?
Matkalla on muutakin kaunista. Tämä vanha mylly löytyy pienen puron mutkasta, ja on kesällä suosittu piknikpaikka. Tammikuussa siellä ei ollut oikeastaan ketään. Voi että kun olisi oma auto niin voisi tehdä useammin tällaisia löytöreissuja!
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti