Viime yönä näin haamun. Olin herännyt 4.20 tai jotain, kun pahuksen sisäinen kello kertoi, että viimeistään kohta pitäisi pinnasängystä kuulua ruokintakäsky. No, kohtahan sieltä pari ynähdystä kuuluikin. Mutta ei siellä Nurmilintua näkynyt. Valkoharsoinen haamupää hiljaa liikuskeli reilun kymmenen sentin korkeudella patjan yllä.
Nyt lähden katsomaan, toistuuko sama näky tänä yönä. Ehkä palaan piakkoin järjellisempien aiheiden pariin. Ehkä en. Tämä elämä on nyt välillä tällaista. Haamuilua.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti