Vuosi 2014 osa 1/2

Viime vuosi oli aika hiljainen täällä blogissa. Siksipä ajattelin aloittaa tämän vuoden tarjoamalla teille pikakelauksella vilkaisun outoon, raskaaseenkin vuoteemme.

Tammikuu

Uudenvuodenpäivänä matkasimme jet lagissa Helsingistä Keski-Suomeen. Olimme saapuneet Suomeen joulukuun 30. päivä.

Vanhempieni kotona katse kiinnittyi moneen nostalgiseen asiaan. Mm. tähän opiskeluaikoinani hetkellisessä mielenvikaisuudessa tekemääni joulupalloon...

... ja ikivanhaan sisustukseen :)

Nurmilintu ja pappa. Ensimmäistä kertaa kävelyllä suvun mailla. Taikametsässä.

Sitten palasimme vanhaan kotiimme Turkuun. Herra M aloitti työt. Hidas kotiutuminen alkoi. Kodin laittaminen epävarma tulevaisuus mielessä. Oli ikävä Chicagoon. Vanha koti ei heti tuntunut kodilta.

Helmikuu

Nurmilintu löysi oman taivaansa kirkon pyhäkoulutiloista. Minä uusia ja vanhoja tuttavuuksia sekä arjen henkireiän äiti-lapsipiiristä.

Kotona kun välillä oli vähän tällainen meno herra M:n tehdessä töitä:

Nurmilintu kiinnostui luista :)

Pieni meritoimituksemme rapakon takaa saapui myös. Niin kuin myös astetta varmempi tieto uudesta muutosta.

Muumimaailman Taikatalvessa riitti haleja synnyinmaastaan reväistylle pikku tytölle. 

Maaliskuu

Kevät enteili jo varovaisesti tuloaan. Turun Cafe Art - sitä on ikävä!

Nurmilinnun oli aika tutustua kuravaatteisiin. Niitä ei Chicagossa tarvinnut, kun kaikki leikkipaikat olivat massapohjaisia. Suomessa ne taas tunkivat hiekkaa kaikkialle, kääk.

Nurmilinnun huoneen sisustus valmistui, ja siitä taisin saada ihan postauksenkin tänne aikaiseksi.

Huhtikuu

Valon määrä lisääntyi huimaavasti, vaikka lämpötilat eivät niinkään. Ulkoilimme muutamaan otteeseen kauniissa Ruissalossa.

Ja ensimmäistä kertaa useampaan vuoteen sain ohran kasvamaan komeasti pääsiäiseksi :)

Kuun vaihde toi tivolin kaupunkiin, ja voi sitä ihanuutta. Lapsen kautta todellakin pääsee uudelleen nauttimaan kaikesta sellaisesta, minkä hohdon luuli jo kadottaneensa ajat sitten.

Toukokuu

Vappu. Hyytävän kylmä, mutta kävimme silti ostamassa Nurmilinnulle vappupallon ja lounaalla Hanko Sushissa.

Kotimme oli saanut kevään mittaan uusia komistuksia. Se alkoi hiljalleen tuntuakin taas kodilta. Mutta lähdön toteutuminen kävi päivä päivältä selkeämmäksi.

Sitä enteillen teimme ensimmäisen yhteisen matkamme Skotlantiin. Kuvamateriaali oli vähän heikohkoa, joten tässä teille jotain Stirlingistä vain...

Tuskin olimme ehtineet saapua takaisin Suomeen, kun lähdimme ikuisuuden pituiselle road tripille halki Suomen ylioppilasjuhliin. Tulipahan bongattua hirvi, niin pysyi kuskilla alkuyöstäkin vielä hoksottimet terävinä. Kello on tässä varmaankin n. 10 illalla.

Lämpötilatkin alkoivat olla otolliset kunnon hiekkaleikeille.

Kesäkuu

Rakastan omenankukkia.

Minun piti esitellä teille muutakin kodistamme kuin vain Nurmilinnun huone, mutta se jäi. Tuntui niin hölmöltä esitellä jotakin, joka juuri laitettiin myyntiin. Luopumisprosessi alkoi toden teolla. Tässä kuitenkin muutama kuva keskeneräiseksi jääneestä olohuoneestamme. 

Luopumisen tuskaa lievittämään saimme ystäväpariskunnan Chicagosta vieraaksemme. Veimme heidät Saariston Rengastielle aittamajoitukseen...

... ja Tallinnan ulkomaanihmeitä ihmettelemään.

Ravintola melkeinpä kuin linnan puutarhassa - Leib oli ihana niin miljööltään kuin ruualtaankin, suosittelemme!

Taas kotona Turussa oli aika päivittää Cafe Artin maisemakuva kesäiseksi.

Ja ihailla kymmentä kiiltävää timanttia - yhtä kullekin aviovuodelle. :) Kiitos, herra M. Tässä sitä mennään läpi harmaan kiven kohti seuraavaa täyttä kymmentä!

Joulu

Moi!

Haluaisitteko kuulla vähän joulustamme?

Jos ette, kannattaa lopettaa lukeminen nyt!

Aatonaattona kiipeilimme.

Ja pyöräilimme pitkin kaunista Lade Braes:ia. Keväällä omistan tälle taianomaiselle kävelyreitille kokonaisen postauksen.

Nurmilintu halusi ehdottomasti päästä kotimatkalla herra M:n kanssa puunrungolle.

Illalla, kun herra M yritti saada Nurmilintua nukahtamaan, minä askartelin vähän. Pari piparkakkutaloa on tullut vuosien varrella tehtyä, ja tämä on toistaiseksi paras, vaikka symmetriasta sun muusta ei ole tietoakaan...

* * * * *

Jouluaatto valkeni kauniina. Laatikot piti saada kiireesti uuniin. Lanttua ja perunaa, ihan niin kuin skottien perinneruoan haggigsen kanssa, neeps and tatties.

Sitten oli hyvä tovi aikaa antaa Nurmilinnun koristella piparkakkuja. Vahvasti näyttää siltä, että neitokainen on perinyt taiteellisen lahjakkuutensa herra M:ltä, sillä jos kolmevuotias kykenee tällaiseen taidonnäytteeseen hetken pursotuspussilla leikittyään, nauraa hän kymmenen vuoden päästä äitinsä epäkiemuraisille koristekiekuroille, vai mitä? 

Joulupuurolounaan jälkeen suuntasimme rannalle. Tämä oli toinen yhteinen jouluaattomme rannalla. Nyt oli vain huomattavasti viileämpää kuin Floridassa kolme vuotta sitten.

Feel the breeze...

Nurmilintu se jaksaisi kaivaa aina vain.

Päivä on lyhyt sydäntalvella Skotlannissakin.

Alkoi olla aika suunnata pyörät kohti joulukirkkoa. Vähän haasteellista oli pukeutuminen pyörälläajon, jäätävien rantaleikkien ja joulujuhlan kestävästi, mutta kuoriutui sieltä kerrosten alta kuitenkin jotakin joulunpunaista - muutakin kuin nenä ja posket siis.

Kirkko oli sama, jossa Skotlannin oma Agricola John Knox saarnasi noin 500 vuotta sitten. On hämmentävää olla niin vanhassa paikassa, kuin keskellä historiaa.

Kotiin palattuamme oli jouluaterian vuoro. Kinkun kanssa kävi tänä vuonna vähän höpsösti, kun edes teurastajalta emme onnistuneet saamaan kunnon suolaamatonta (siis sellaista ei-punaista nitriittimöykkyä) kinkkua, vaan vain jotain possurullia. Hyvää tuli silti. Salaattina oli muuten yksi amerikkalaisista lempisalaateistamme, pähkinä-päärynä-gorgonzolasalaatti. 

Ja vihdoin Nurmilinnun oli lupa avata ulkoilumme aikana kotiimme ilmestyneet paketit. Tässä paljastuu ihana sokerihiiritunika ja itse tehtyjä leivoksia kera teepussien neidin leikkikeittiöön. Kiitos you-know-who!

Ennen joulua Nurmilinnulla oli oikeastaan vain yksi ainoa selkeä lahjatoive: poliisiauto, jossa olisi oikeasti avautuvat ovet. No, sellainen löytyi paketista, ja voi sitä riemua. Siinä unohtuivat kaikki muut lahjat hetkeksi, joskin nukkumaan mentäessä kaikella uudella oli leikitty (mistä voitaneen päätellä, että vältimme lahjaöverit).

 * * * * *

Joulupäivänä söimme hyvin myös, ja leikkien lomassa suuntasimme toiselle rannalle ihmettelemään jäisessä vedessä surffaavia huimapäitä (tässä kuvassa tosin valitettavasti vain kaksi joutsenta), etsimään aarteita ja vain nauttimaan raikkaasta ulkoilmasta, toistemme seurasta ja lomasta. Mutta ikävä oli, kaipuu sydämessä sinne kerrankin lumiseen Pohjolaan.

Miten teidän joulunne meni?

Translation: A few pics of our Christmas.

Joulukertomus

Ikkunalaudallemme on muuttanut tällainen joukkio. Joulukertomus, Nativity. Syy, miksi juhlin joulua.

Nurmilintu sai eläytyä tänään tähän kertomukseen eräässä kirkossa kokoontuvan perhekerhon joulujuhlassa. Pikku enkeli joulukertomuksessa :). Minä ilmoitan teille suuren ilon...

Translation: It is all about Nativity.

Tähtitorttuja

Itsenäisyyspäivää tuli meidän juhlittua ihan suunnittelematta, kun ystävämme pääsivätkin kylään ja leipoivat Nurmilinnun kanssa joulutorttujakin. Ihan ei ollut puff pastry suomalaisen veroista, mutta hyviä tuli silti ihan itse keitetyn luumusoseen kera. Nyt onkin valmista sosetta jääkaapissa odottamassa, ja tilauksessa pari uutta lehtitaikinamerkkiä kokeiluun. 

Btw, kuvassa näkyy n. puolet yhdistetystä ruokailu- ja olohuoneestamme :P

Nurmilintu nautti eniten itse leipomisesta. Ei tainnut juuri maistaakaan valmiita tähtösiä. Jäipähän enemmän wannabe tohtoreille.

Translation: Nurmilintu made some Finnish Christmas pastries on the Finnish Independence Day.

Kynttilä

Hyvää kolmatta adventtia! Niin se vain jo joulu melkein sarastaa. Meillä on tänään käyty lapsekkaassa jumalanpalveluksessa, lounaalla ystävien kanssa, siivottu kotia ja pesty pyykkiä...öö mikähän ei nyt oikein sopinut joukkoon?! Mutta pesukoneen hyörinässä on jotain perin juurin rauhoittavaa. Uusin voimin uuteen viikkoon (me oltiin koko päivä eilen herra M:n kanssa kahdestaan treffeillä, kiitos erään toisen wannabe tohtorin ja vaimonsa)!

Translation: Happy Third Advent!

Enkeli ja tähti

Olen maailman surkein askartelija. Kaikki askarteluihmisyyteen tarvittava puuttuu: ideat, into, taidot, kärsivällisyys... Mitä niitä nyt on. Nurmilinnulle osaan tarjota paperin ja kynät, vesivärit, muovailuvahan. Kerran teimme jopa taikataikinaa ja tyttönen leikkii vieläkin omatekemillä kekseillään kestiten meitä kahvikutsuilla. Tai nykyään leikki on usein nimeltään "tea party" :). Itse osaan piirtää jotain etäisesti autoa, pupua, kissaa ja kukkaa muistuttavaa. Siinäpä se.

Siksipä olen niiiiin iloinen ja kiitollinen täällä olevista, eri kirkoissa viikottain pidettävistä toddler groupeista (hmmm ehkä perhekerho suomeksi?), joissa osaavat ihmiset ovat ideoineet, innostuneet, suunnitelleet ja organisoineet askarteluja pikkuisille. Eikös nämäkin ole vallan hellyttäviä, ihania jouluaiheisia juttuja? (Että enkeli käsistä, kuka kumma sellaisenkin on keksinyt?!?) Ihanaa viikonloppua!

Translation: An Angel and A Star. Thanks to a toddler group, not me!

Tähti

Saksalainen, ties missä valmistettu, Yhdysvalloista ostettu joulutähti valaisee suomalaisen joulumme täällä Skotlannissa. Millaisia tähtiä teiltä löytyy?

Kiitospäivämuistoja

Meitä alkaa jo vähän joulututtamaan, kuinkas teillä? Luvassa pieniä jouluisia juttuja elämästämme tästä eteenpäin, toivottavasti ihan päivittäin, mutta sitä ennen vielä pieni peruutus marraskuulle ja kiitospäivään. Luulen, että tämä juhla on tullut elämäämme jäädäkseen - asuuhan meillä pieni amerikkalainenkin.

Ihan oikeaa kiitospäivän ateriaa emme kumminkaan jaksaneet touhuta, vaan pääsimme itse juhlapäivää edeltävänä sunnuntaina ihan valmiiseen pöytään ystäviemme luo. Mayflower-laivakin löytyi:

Kalkkunan, bataattipaistoksen ja muiden herkkujen pyöristämiä masuja piti vähän vajentaa rantakävelyllä ennen kurpitsapiirasta. Näissä maisemissa kelpasi kuljeskella.

Ja sitten se kurpitsapiirakka...

Itse kiitospäivänä oli kyllä ihan pakko kokeilla netistä löytämääni kurpitsa-valkosuklaamoussejuustokakkuohjetta (onko se oikeasti noin pitkä sana?). Se kuulosti niin herkulliselta, ja sitä se myös oli. Oi kokeilkaa! (Ja on muuten munaton herkku, jos on tarkkana keksipohjan kanssa.)

Translation: The best of our Thanksgiving this year.