Syntymäpäivälahjani - muisto vuoden alusta

Skotlannissa nollan asteen tuntumassa paljasjalkaisia ja -päisiä pikkuvauvoja kärrätään rattaissan sisävaatteissaan ohut peite huolimattomasti päälle heitettynä. Kadulla voi nähdä kulkijan jalassa niin varvastossut kuin Uggitkin. Polvisukkaisten koulupoikien ja -tyttöjen virta kouluihin ei tyrehdy lainkaan. Lenkkeilijät vetävät rääkkiään shortseissaan sääret punaisina, ja 18 asteen sisätiloissa kunnon skotti heittää sukat jalastaan ja istuu t-paitasillaan avonaisen ikkunan ääressä kuumuutta valitellen.

Kaikki tämä on totta myös lämpöasteiden tippuessa muutaman pykälän pakkasen puolelle (meillä -4 astetta on jo harvinaisuus). Mutta alas! Ääni muuttuu kellossa kumminkin. Se, kuinka on niiiin frrreeeeeezing nouseekin small talk -aiheiden ykköspaikalle. Man, this is extrreme!

Mitä sanoo suomalainen, tammikuun pakkasilla syntynyt? - Oi tänään on ihana päivä, niin kuulasta, raikasta, kaunista... Talven alku! Pieni pakkanen saa sydämen laulamaan, kuura maassa ilahduttaa etsivän katseen. Freezing? No way, this is really mild actually, just the first hint of proper winter. If the temperatures were to drop below -15 then we could speak about freezing, my dear Scots.

Kuvista suurkiitos herra Karjalaiselle.

Lunta lumettomilla lakeuksilla tammikuun tytölle. Täydellinen syntymäpäivä. Kun jokin asia ei olekaan itsestäänselvyys, sitä osaakin yhtäkkiä arvostaa ihan toisella tavalla. Tuona päivänä me suomalaiset koimme olomme kotoisaksi täällä vieraalla maalla. Hetki lapsuudesta hypähti toviksi syliimme. Puhdas hanki. Kirpeä pikku pakkanen.

Lumisotaaaaaaa!!