Järjestystä elämään

Huoh! Nyt, liki kolmen kuukauden Suomessa olon jälkeen voin vihdoin sanoa alkavani taas pikku hiljaa kotiutumaan. Samalla, kun kodissamme esineet alkavat löytää paikkaansa, oman pääkoppanikin sisäinen kaaos tuntuu alkavan osoittaa järjestäytymisen merkkejä. Monia asioita on tullut pyöriteltyä mielessä ihan Suomi-USA -vertailunakin, mutta niiden jäsentäminen fiksuksi postaukseksi odottelee vielä hieman selväjärkisempiä päiviä. Meanwhile, ajattelin esitellä teille uusvanhaa kotiamme. Mehän siis muutimme takaisin pankin omistamaan hulppeaan 53,5 neliön kaksioomme (jenkit kuolisivat varmasti jo pelkästä ajatuksesta). Mutta koska meitä palasikin kahden sijasta kolme, meni kotijärjestyskin vähän uusiksi. Tänään pääsette kurkistamaan Nurmilinnun sviittiin, joku toinen päivä esittelen sitten keittiön, kodinhoitohuoneen, kylppärin, saunan, makuuhuoneemme, ruokailuhuoneemme, olohuoneemme, vaatehuoneen ja eteisen ;) (Ja kuvat ovat taaaas valitettavasti kiireessä puhelimella napsittuja JA voisin vannoa, että tämä pahuksen tablettisovellus huonontaa niitä entisestään.)

 

 

Nurmilintunen pitää siis majaansa entisessä makuuhuoneessamme. Pinnoille ei tarvinnut tehdä mitään (tai no, verholauta kyllä pitäisi maalata valkoiseksi), tekstiileillä tästä tuli pienen lintuprinsessan huone.

 

 

Niin se verholauta. Ja vanhat ruskeat sälekaihtimet pitäisi poistaa, tilalle etsiä valkoinen pimennysverho. Patterin edusta odottaa lasten pöytää, jota yritän metsästää käytettynä, ja pieni hyllykkö söpöä pastellimaalia pintaansa. Vaan on jotain saavutettukin, vai mitäs tuumaatte matosta?

 

 

Tein sen ihan itse ontelokuteesta. Se on meidän mielestä aika kiva.

 

 

 

Pienelle pieni naulakko. Perhonen oikealla on Nurmilinnun tärkeä muisto Yhdysvalloista. Anteeksi, Butterfly.

 

 

 

Kuvat seinällä ovat kaukaiselta Malesian-matkaltamme. Ehkä niitä pitäisi päivittää, mutta onpahan jotain sentään seinällä.

 

 

 

 

Herra M:n rakennusteknisiä saavutuksia niin keskellä kuin kummallakin sivulla.

To be continued...