 |
| Eikös vain ole ihan ehtaa maaseutua? |
Not. Yliopiston puolesta perheille järjestetty syysretki oman kurpitsan hankintaa varten suuntautui öööö yhdelle Chicagon esikaupungin asuinalueelle, jonka keskelle oli pykätty halvalla isot parkkitilat ja kaikenmaailman tönöjä ja aitauksia eläimineen kaupunkilaisille ihmeteltäviksi ja lasten riemuksi.
 |
| Ehkä minä nyt muistan pituuteni ameriikan mitoissa! |
 |
| Jos et vielä uskonut, ettei olla maalla, niin nyt ainakin, eiks niin? |
Kurpitsoita taidettiin kasvattaa alueen takana olevissa isoissa
kasvihuoneissa, joista ne oli meitä asiakkaita varten kärrätty valmiiksi
valintaa odottamaan.
Me päätettiin pitäytyä pienemmissä piiraspumpkineissa ja herra M löysikin meille loistavan valioyksilön:
 |
| Huomaa taustalla oleva asetelma valokuvia varten :) |
 |
| Ja tässä me kaupunkilaisturistit kurpitsafarmilla... |
Halloween on joulun ohella Yhdysvaltojen suosituin juhla. Ihan tarkkoja tykkäyslukuja en nyt jaksa lähteä kaivelemaan, mutta tällaisen väittämän uutisista kuulin. Ja juhlan suosio vain tuntuu kasvavan erityisesti aikuisten keskuudessa. Jonkun kyselyn mukaan 50% aikuisista ilmoitti sonnustautuvansa jonkinlaiseen kostyymiin Halloweenina eli 31.10, joka tänä vuonna osui maanantaille. Mikään vapaapäivä se ei kenellekään ollut, joten seurailin mm. aamutelkkarin suosikkijuontajien iloittelua Englannin kuninkaallisina. Brittiaksentti ei vain ottanut heiltä sujuakseen ei sitten millään :) Ylipäätänsä muuten niin tv:ssä kuin livenäkin näkemäni naamiaisasut ovat täällä olleet tosi kilttejä, eli kaikki ei olekaan Halloweenina pelkkiä haamuja, zombieita, noitia ja muita pahantekijöitä. Talojen pihamaiden koristeet ovat tosin usein sitä luurankolinjaa. Niin ja paras näkemämme juttu oli auto, jonka peräluukun välistä pilkotti verinen jalkaterä...
Pitkin päivää näin kaduilla jos jonkinlaiseen vermeeseen sonnustautuneita lapsia, nuoria ja aikuisia. Neljän maissa iltapäivällä seurasin ikkunasta, kun ensimmäiset Trick or Treat -retkellä olevat pienokaiset pinkoivat äitejään karkuun minkä kintuistaan irti saivat. On se vaan kumma miten pari-kolmevuotiaat oikeasti saavat äidit kipittämään kuin henkensä edestä, ja jalkojen pituuksilla on kumminkin aikamoinen ero aikuisten hyväksi...
Illemmalla kadulla näkyi jopa teinejä, ja yliopiston lehden mukaan muutama juuri opinnot aloittanutkin aikoi karkkikierrokselle lähteä. Koska asumme useamman asunnon talossa, meidän ovikellojamme ei kukaan tullut painelemaan. Omakotitaloasukkailla lienee ollut sitten sitäkin kiireisempää. Karkkien jaon ja naamiaisten sijaan vietimme rauhallisen mutta hauskan illan kahden naapuripariskuntamme kanssa herkkuja napsien ja kuumaa, glögimäisillä mausteilla tuunattua omenasiideriä (joka täällä tarkoittaa tuorepuristettua omenamehua) nauttien. Pöydän keskipisteenä oli tietysti herra M:n mukafarmilta ostama pikkukurpitsa, jonka hän edellisen yön pimeinä tunteina oli väsännyt asianmukaiseen kuntoon.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti