Näin syyskuun alkajaisiksi on kiva muistella kesää (no se kyllä jatkuu vieläkin täällä, mutta unohdetaan se, kun kovasti yritän sympatiseerata teitä Suomessa asustelevia lukijoita) ja elokuista konserttipiknikkiämme.
Joka kesä Chicagossa pidetään ilmaisia klassisen musiikin konsertteja Millennium Parkissa. Konserttilavan edessä, penkkirivien takana, on todella iso aidattu nurmialue, jonne ihmiset saapuvat todella hyvissä ajoin viltteineen ja eväsleipineen. Tai no, pieni korjaus lienee paikallaan: pöytineen, tuoleineen, kylmälaukkuineen, pitsoineen, susheineen, viineineen, delisalaatteineen...
Ja me kun luulimme varustautuneemme tosi herkullisin eväin, kun oli ihan suomalaisia lettuja matkassa mukana. Vesihän siinä herahti kielelle toisten herkkuja katsellessa.
Rachmaninovin iki-ihana 2. pianokonsertto helähti ilmaan orkesterin omien numeroiden jälkeen. Vähän klassisen musiikin kanssa kasvanutta allekirjoittanutta häiritsi ympäröivä puheensorina ja aplodit osien välillä - hupsista hei mikä alkeellinen tyylimoka! - mutta oikeasti oli tosi kiva kokemus!
Ai niin, Nurmilintu oli siis luonnollisesti mukana, tykkäsi ja viihtyi, ja jälkeenpäin on kovasti luettu kotona Eläinorkesteri-kirjaa ja muistutettu vanhempia siitä, että juttu on nähty ja koettu ihan elävässäkin elämässä. Mutta jotta pysyisimme täydessä totuudessa, liitettäköön tähän lopuksi vielä tämä kuva:
2 kommenttia:
Onko uni tullut, vai muutenko vaan rupesi kyllästyttämään??
Ei sentään nuku jalat ilmassa :) Pavulle piti ehdottomasti päästä leikkimään, kun vieressä näkyi.
Lähetä kommentti