perjantai 22. toukokuuta 2015

Länsirannikolla (Glencoe)

Mitä te teitte vappuna? Me pakkasimme simat ja munkit jo muutenkin täpötäyteen ahdettuun auton peräkonttiin ja lähdimme yhdessä ystäväpariskunnan kanssa retkelle Skotlannin länsirannikolle. Ja meillä oli hauskaa, kuten nämä kuvat ensimmäisestä pysähdyspaikastamme, Glencoesta, osoittanevat. Jos olisimme saapuneet tänne joitakin viikkoja myöhemmin, olisivat vuorten rinteet hohtaneet kauniin vihreinä. Mutta sievää näinkin, eikös vain?




Ensin lounasta masuun. Tämä oli varmasti kaunein näkemäni piknik-paikka. Kyllä kelpasi herkutella, kun Skotlannin sääkin näytti valoisan puolensa.


Tykkäämme tehdä perheenä lyhyitä, harrastelijan mittapuulla semihaastavia vaelluksia. Kolmisen tuntia on hyvä aika lapsen kanssa tarpoa. Glencoesta lähdimme etsimään "Kadotettua laaksoa" (Lost Valley). Tässä kuvassa on itse Glencoen laakso ja vasemmalla taitaa näkyä kaksi laakson eteläpäätyä vartioivista "kolmesta sisaresta". 



Reitti kadonneeseen laaksoon on määritelty kolmostason vaellukseksi. Reitillä oli jyrkkiä kiviporrasnousuja ja -laskuja, ja välillä polku kulki aivan syvän rotkon reunoja myötäillen. Korkeuseroa matkan varrelle kertyi n. 300 metriä. Vallan passeli seikkailu meille siis.


Nurmilintu nauttii vaelluksista täysin siemauksin. Välillä hän pääsi Tula-kantoreppuun vapaamatkustajaksi herra M:n pohkeiden intoillessa lisärasituksesta.



Ja niin me löysimme kadonneen laakson. Se on saanut nimensä siitä, että alhaalta Glencoesta katsottaessa ei oikein mitenkään voisi arvata, että täällä ylhäällä onkin toinen näin iso laakso.


Tuolta alhaalta me tulimme.


Paluumatkalla. Lost Valley on tuolla takanani jossakin piilossa taasen.


Reippailun jälkeen oli ihanaa päästä taas sulloutumaan autoon :) Matkamme jatkui Ardnamurchan niemimaalle, josta olimme vuokranneet talon Loch Linnhen rantamilta. Niemimaa oli jotenkin todella villin kaunis. Erittäin harvaan asuttu, melkein koskematon (jos metsähakkuita ei oteta lukuun).


Talomme takana virtasi joki. Huomaa pakollinen lammas!


Keittiöstä löytyi ihme hella AGA. Se on superkallis aina lämmin (kaasu)hella/uuni, vähän niin kuin vanha kunnon puuhella ikiliekillä. Sitä voi siis käyttää niin lämmitykseen kuin kokkaamiseenkin. Me taisimme kaikki ihastua tähän talossa viettämämme kolmen päivän aikana, ja tulimme aika eteviksi agailijoiksi.


Makuuhuoneen maisemissa ei ollut valittamista.


Olohuoneesta löytyi ihan oikea takka.


Portaikkokin oli söpö :)


Ihmeellinen ilta-aurinko ilahdutti vielä meitä matkalaisia ennen yöpuulle vetäytymistä. Huomenna kohti uusia seikkailuja taas.


Ei kommentteja: