keskiviikko 4. maaliskuuta 2015

Keskiviikko

Ja taas alkaa päivä klo 7.03. Vitsit, luin kuin luinkin liian myöhään. Taas saa tapella silmät auki. Onneksi aamu on melko aurinkoinen. Kunhan saan itseni liikkeelle, nautin näistä aamuisista kävelyistä kovin. Saan seurata kevään hidasta etenemistä, bongailla lintuja ja vain tuulettaa (homeisia?) keuhkojani. 


Päiväkoti on aika peruskarun alakoulun yhteydessä, mutta tunnelma siellä on lämmin. Tuossa kuvamme heijastavien ikkunoiden takana on liikuntasali, jonka silloin tällöin skottilaisia kansantansseja harjoittelevia oppilaita olemme välillä Nurmilinnun kanssa vakoilleet.


Nurmilintu jää tänään ihan superreippaasti vilkuttamaan minulle, ja pääsen nopsaan kotimatkalle. Tällainen näkymä odottaa tiskipöydällä, huoh. Heti, kun kumpikaan meistä ei jaksa illalla hoitaa tiskejä, on räjähdys aamulla kaamea. Ja minulla kun on vielä aamupalakin syömättä.


Eli ruokaa mahaan ensin. Nyt on pakko tyytyä pikakahviin, sillä pressopannu on likaisena, enkä jaksa pestä sitä tiskipöytäkaaoksen takia. No onpahan sentään avokadoa bagelilla ja itsetehtyjä kuitubanaanimuffinseja.


Sitten päivä eteneekin tuttuja latujaan, paitsi että eilen tilaamani ruokatavarat saapuvat juuri ennen kuin alamme syödä Nurmilinnun kanssa lounasta. Tilaan tavarat aina ilman muovipusseja, ja siirrän ne kuljetuslaatikoista omiin kasseihin ovella (ehei, ei puhettakaan että päästäisin kuljettajat lompsimaan kengillään keittiöömme laatikoita purkamaan).


Jossain välissä sutaisen kylppäriä vähän puhtaammaksi. Tällainen minä vähän olen, suunnittelematon siivoaja. Tartun rättiin, kun jokin paikka alkaa ottaa tarpeeksi päähän. Pientä siistimistä on tosin tehtävä joka päivä, muuten me ei sovittaisi äkkiä liikkumaan tässä lukaalissamme ollenkaan, varsinkin, kun meillä on eräs joka levittelee kirjat ja lelut ihan minne sattuu. Eiks oo ihanat nuo erilliset kuuma- ja kylmävesihanat?


Nurmilintu on mielestään seurannut ihan tarpeekseen äidin kuvailuja, ja ottaa päiväuniensa jälkeen kameran omiin käsiinsä. Minulla on muuten päälläni se eilen saapunut tilauspaita. Ihan kiva ostos, siniharmaata  ja valkoista raitaa venepääntiellä.


Päivällisen jälkeen herra M lähtee Nurmilinnun kanssa ulkoilemaan. 


Minä jään kotiin valmistelemaan seuraavan päivän ruokaa. Olen löytänyt uuden lempivihanneksen! Butternut squashista tulee ihan loistava keitto. Mikähän se on suomeksi? Joku kurpitsa? Ensin vain paahdetaan palaset uunissa.


Laitan myös pari eri leipää tuloilleen. Tälle meidän kuivatarvikekaapille pitäisi kyllä tehdä jotain...


Samalla lisäilen kauppalistaan täydennystä. Täällä ei kaupoista juuri löydy jodioitua suolaa. Tilaamme sen siis Amazonilta. 


Toimme leipäkoneen mukanamme, ja todella vähän ostamme täällä kaupasta leipää. Jauhot ovat täällä sen verran tyyriitä, että rahallista hyötyä en usko tästä itse tekemisestä kuitenkaan juuri syntyvän. Mutta itse tehden tulee paljon terveellisempää. Ihan kamalaa vain aina katsoa, mitä kaikkia lisäaineita esimerkiksi peruspaahtis sisältää :(


Focaccia-taikina vielä nousemaan, ja sitten voinkin tehdä keiton loppuun.


Kasvislientä, sipulia ja valkosipulia, loraus kermaa, ripaus chiliä... Curry-versiokin tästä kurpitsakeitosta on vallan herkkua!


Sitten tiskien kimppuun taas vaihteeksi. Ja nyt muistan vihdoin kastella orkideanikin. Saapa nähdä, saanko sen vielä kukkimaan. Kovin on ollut tyyppi kuihtumaan päin viime kuukaudet.


Nurmilintu ja herra M ovat ulkoilun päätteeksi käyneet herkuttelemassa lämmittelemässä näemmä Starbucksissa... Nooh, annan anteeksi kun toivat kerta lahjuksenkin :)


Mutta sitten, iltapuuron päätteeksi tämä viikko saa vallan uuden suunnan. Kyllä vain, yrjö saapuu kylään ja kaataa meidän reippaan neidin petiin. Tällä ilmapatjalla tulemme pötköttelemään seuraavat pari päivää...


Niinpä tämä koko viikon pituiseksi suunniteltu sarja taitaa jäädä tällä erää tähän. Haluaisitteko kuulla tyypillisestä loppuviikostamme joskus toiste?

6 kommenttia:

Anonyymi kirjoitti...

Voi ei, taasko uusi mahatauti? Voi reppanaa. Mutta mukava näitä päiväjuttuja on kyllä lukea.

- maalainen k-veeltä-

Arya kirjoitti...

Ehei, otin näiden päiväpostausten kuvat viime viikolla :) Vastahan meillä nyt on päivä pulkassa tänään keskiviikkona...

Anonyymi kirjoitti...

:) Kiva kuulla.Täälläkin muuten alkaa kevät tulla, räystäät tippuu ja vettä sataa

Anonyymi kirjoitti...

Moikka! Eiköhän butternut squash ole myskikurpitsa suomeksi... Muutkin omituisen näköiset kurpitsat, joita teilläkin siellä varmaan on, antaa hienoja makuelämyksiä keittoina. Kannattaa joku päivä myös täyttää vaikkapa tuommoinen myskiyksilö namilla täytteellä (teikäläisittäin kai se olis jotain lihaa ja kasviksia plus valkosipulia sekä mausteita ja juustoa reilusti päälle) ja sitten paistella se kypsäksi ja pehmeäksi uunissa. Kuoretkin voi syödä, jos pesit ne hyvin!
Oikein mukava lukea sun juttuja, kiitos.

Jenni kirjoitti...

Mä en ole koskaan oikein tajunnut, miten nuo erilliset kuuma- ja kylmävesihanat toimii käytännössä? Onko niillä edes tarkoitus pestä käsiä?

Arya kirjoitti...

Anteeksi, Anonyymi ja Jenni, olen ollut yli kuukauden poissa täältä blogista! :( Nyt otan taas itseäni niskasta kiinni.

Anonyymi, kiitos suomennoksesta! Täytyypä kokeilla joskus tuollaista täyteversiota.

Jenni, minäkin haluaisin tietää, miten valtaosa niitä käyttää :) Pohjois-Irlantilaiselta ystävältäni aikoinani kuulin, että hän ainakin vain teki shokkipesuja, vuoroin jääkylmää ja vuoroin tulikuumaa vettä naamalle/käsille. Mutta olettaisin, että tarkoitus olisi tehdä vanhanaikaiset eli laittaa tulppa kiinni ja sekoittaa pesuvesi kunnon vatimeiningillä sopivaksi (yäk! sitä likavettä ja sitten vain pyyhittäisiin...?) Näin ainakin yksi lähemmäs nelikymppinen kommentoi, kun valittelin täällä asiaa. Että voihan sen tulpan laittaa kiinni... No joo, over my dead body :) Plus että en jaksaisi käyttää aikaa naamapesuun niin paljon ;) Käsienpesu on kans mysteeri, tulee aika paljon varmaan ihmisten pestyä kylmällä. Tai sitten kuten minä: avaa kuumavesihanan ja toivoo veden kuumenemisen kestävän tarpeeksi kauan ;)