lauantai 3. heinäkuuta 2010

Piipahdus keskiaikaan

Turku on Suomen keskieurooppalaisin kaupunki, väittäisin. Täällä kaupunkia halkoo joki, on vanha jykevä tuomiokirkko, uhkea linna meren suulla ja keskiajan markkinat!

Tutustuin keskiajan markkinoihin asuessani Saksassa. Siellä kotikaupungissani keskellä viininviljelysrinteitä kohosi vanha oikea linna, Festung Marienburg. Kesällä siellä järjestettiin markkinat, jossa väki pukeutui keskiaikateeman mukaisesti ja herkkuja ja näytöksiä oli tarjolla jos jonkinmoista.

Tänä viikonloppuna Turussa on myös keskiaikamarkkinat. Tapahtuman miljöö ei ole ihan yhtä vaikuttava, mutta kaunis ja ajassa hyvin taaksepäin vievä se silti on. Onhan tuomiokirkkommekin jostain noilta ajoilta kotoisin, ja siellä saa markkinoiden aikaan kuunnella keskiaikaista musiikkia ja näytteitä vanhoista kirkonmenoista.

Vanha Suurtori on täynnä kojuja, joissa kerrankin ei myydä mitään muovikrääsää, vaan kaikenlaista käsintehtyä.



Työnäytösalueella Suurtorin puiden helmassa voi vaikkapa seurata lankojen värjäystä, nuolien taontaa ja saippuan valmistusta.




Pienellä kujalla vähän sivummalla on suuri ovi kellariin auki, ja ovella päivystävältä neitokaiselta kuulemme, että alhaalla on kuultavissa keskiaikaisia lauluja luutun ja harpun säestyksellä. Kuljemme suurten luonnonkivien muodostamia askelmia aina vain alaspäin. Katto kaareutuu holviksi yllämme, lämpö lisääntyy alaspäin mentäessä. Voi, onko kaupungissamme näin upeita salapaikkoja?

Matkantekomme alaspäin päättyy pikkuruiseen huoneeseen, jossa parikymmentä ihmistä kuuntelee hiirenhiljaa taitavasti esitettyjä italialaisia Lauda-sävellyksiä keskiajalta. Istahdamme hetkeksi kuuntelemaan. Yllättävä elämys. Harppu on kaunis, niin muodoltaan kuin ääneltäänkin.

Musiikkihetken jälkeen suuntaamme kulkumme isolle sisäpihalle, jonka keskellä on kaksi kapeaa hiekoitettua kulkureittiä. Toista reunustavat maalitaulut ja -nuket. Jossain korskuu hevonen. On keskiaikaisen jousiammuntanäytöksen vuoro. Paikalle pyyhältää neljä ratsukkoa, jotka täyttä laukkaa vetävät hiekalla edestakaisin. Ratsastajilla on keihäät ja nuolet, ja hevoset laukkaavat kunnes jokaiselta maalinukelta on pää tipahtanut alas. Upeaa kehonhallintaa, mahtavaa ratsastusta. Mies olisi ammunnasta ihan innoissaan, minä taas tahtoisin osata ratsastaa yhtä hyvin... Rohan tallien näytös on upeaa katseltavaa.





Myös markkinoiden herkut poikkeavat totutusta. Tarjolla on kalaa, lihaa, paistettua lanttua, tikkuomenoita, sokerissa paahdettuja manteleita, katajaista olutta, simaa ja aidosti saksalaisella reseptillä tehtyjä makkaroita kaalinlehteen kääräistynä. Jos ette mitään muuta osta, käykää Suurtorin pääsisäänkäynnin lähettyviltä poimimassa mukaanne kunnon grillattu bratwursti! Ette tule pettymään. (Ja joulumarkkinoilla makkaraa saa jouluisemmilla mausteilla ryyditettynä.)




Vaan mitä ihmettä täällä tapahtuu? Nuorta miestä ollaan kauppaamassa aviomieheksi, mutta julkea tyttönen ei poika parkaa kelpuuta. Ja jänishousulta nuorukainenkin vaikuttaa: sinne se pakeni väkijoukkoon heti tilaisuuden tullen! Markkinoilla kannattaa kulkea silmät ja korvat valppaina, sillä vierasjoukkoon on sulautunut useita näyttelijöitä, jotka vetävät keskiaikaan sijoittuvia kohtauksia pitkin päivää meidän vieraiden iloksi. Aivan upea idea. Montako näytelmän pätkää bongaat? Suosittelen lämpimästi, huominen on vielä aikaa hienolle kokemukselle!




Kuvat keskiaikaisten markkinoiden kotisivuilta.

3 kommenttia:

SK kirjoitti...

vähän siistiä! :) olisi kiva nähdä tuollainen ihmetys :) ja tikkuomput! mulle heti! oon aina halunnu niitä! :D

Turun Tilda kirjoitti...

Oi, te olitte ihan katsomassa noita turnajaisia. Me tyydyimme vilkuilemaan aidanraoista ;)

Tikkuomppua on tullut maistettua joskus ja makkaraa myös. Keskiaikamarkkinoilla on kyllä ihastuttava tunnelma!

Arya kirjoitti...

Hups, taisi minulta jousi vaihtua keihääksi tekstissä! Olimme nimittäin seuraamassa vain jousiammuntanäytöstä, mutta ne turnajaiset olisivat kyllä houkuttaneet kovasti.

Ne paahdetut mantelit on aika herkkua myös :)