St Andrewsin historiallisessa satamassa on kuuluisa vanha laituri.
Sen rakentamiseen on käytetty uskonpuhdistuksen raunioittaman katedraalin kiviä. Katedraalin tornit ovat vielä joten kuten pystyssä, nuo kolme tuolla vasemmalla.
Joka sunnuntai yliopiston punaviittaiset opiskelijat saapuvat jumalanpalveluksen jälkeen tänne laiturikävelylleen. Yksi yli 600-vuotiaan yliopiston traditioista sekin. Lukuvuoden ensimmäisenä sunnuntaina laiturilla on jopa vähän ruuhkaa.
Mutta muutama uskollinen punanuttu saapuu sinne joka sunnuntai.
Meri on joka päivä erilainen. Erityisesti auringonnousut ovat usein huikeita. Nousuvesi ja laskuvesi, ne vain tulevat ja menevät, joka päivä omaan kuun mukaan vaihtuvaan tahtiinsa.
Kuukin osaa kaartaa siltansa välillä todella kauniisti satamaan. Vanha laituri näkee tämän kaiken.
Ja niin myöskin nyt me.
4 kommenttia:
aivan järisyttävän kaunista! ja tuli samalla ikävä teitä, jotem kaihoisa tunnelma kuvissa.... minä ikuinen itkupilli ;)
Kiitos! Ikävä on täällä myös... koskas tulette kylään?!?
ihania kuvia, ja ihan omasta sängystä näkee, ei voi enempää toivoa. Ihanuus. Täällä näkee sängyn ikkunasta vain isojen mäntyjen latvoja, ihania nekin.
Anonyymi: Hienoja ovat isot männytkin tosiaan. Harmillista vain on, että siihen omaan näkymään turtuu niin äkkiä. Yritän itselleni aina muistuttaa, että pysähdy, nauti, nyt kun vielä voit.
Lähetä kommentti