Puutarhassa

Chicago Botanic Garden sijaitsee merkillisesti noin tunnin ajomatkan päässä Chicagosta pohjoiseen. Tämäkin kohde oli ollut listallamme jo pari vuotta, joten oli jo aikakin käväistä siellä. Pääsimme matkaan hieman myöhään, joten ihan kaikkea emme ennättäneet näkemään. Yksi kohde oli kuitenkin selvillä jo ennen perille saapumista: pienoisrautatie. Perheemme pienin on iso junafani :)

Pienoisrautatienäyttely esittelee Yhdysvaltain kuuluisia maamerkkejä, ja kaikki on rakennettu luonnon materiaaleja käyttäen. Eläkkeellä olevat junahullut vapaaehtoissedät jakavat mielellään tietämystään, ja yksityiskohdissa riittää ihasteltavaa vähän vähemmän junahulluillekin.

New Orleans.

Viininviljelyä Californiassa. Ihanan kekseliäästi toteutetus viiniköynnökset!

Heinä-elokuun vaihteeseenkin riitti vielä kukkaloistoa. Olisipa ollut ihana päästä käymään täällä keväällä, kun kaikki lempipuuni kukkivat.

Weeping Willows - itkupajuja. Näitä sieluni tulee ikävöimään.

Japanilainen puutarha oli myös kaunis. Niin pedanttinen.

Puutarha voi olla myös kivestä tehty.

Puutarhan omistukseen kuuluu myös arvokas bonsai-kokoelma. Tässä niistä ehkä hienoin. Korkeutta puilla on ehkä kolmisenkymmentä senttiä korkeintaan.

Siinäpä ne sitten olivat, meidän lomaviikon reissumme. Nyt olemme taas palanneet arkeen, joss herra M suuntaa aamuisin kirjastolle gradun ääreen, palaa lounaalle puoliltapäivin käsittämättömiä höpisten ja pääsee kuitenkin tietosfääreistä takaisin maanpinnalle leikkimään illaksi Nurmilinnun kanssa. Minä yritän tarjota tyttöselle rakkautta ja substraalia siinä välissä. Ja päättää, millaisen neuleprojektin aloittaisin seuraavaksi. Suomeen paluukin on alkanut kutittamaan ongelmanratkaisuun keskittyneitä neuroniketjuja. Siitäpä se viimeinen viisikuukautinen tässä maassa alkanee. Mutta tänään on illalle luvassa hieman lisää actionia, sillä lähdemme koko perhe kuuntelemaan Millenium Parkiin Rahmaninovin 2. pianokonserttoa!