torstai 4. huhtikuuta 2013

Chicago Children's Museum

Chicagon Navy Pier on ihan pöhkö paikka, varta vasten turisteille rakennettu rysä kalliine ruokapaikkoineen ja matkamuistomyymälöineen. En siis aikuisturisteille suosittele ollenkaan, etenkään, jos on yhtään tiukempi aikataulu. Mutta kaikille pienten lasten kanssa matkaaville laiturilta löytyy jotakin tosi kivaa varsinkin sateisten ja kylmien päivien varalle, nimittäin lasten ikioma museo. Tosin museo on tässä yhteydessä vähän harhaanjohtava sana, ennemminkin kutsuisin tätä opettavaiseksi leikkikeskukseksi, tai lasten tiedekeskukseksi. Museossa on tehtävää ja nähtävää kaikille alle kouluikäisille lapsille, ja olin todella yllättynyt siitä, miten paljon jo reilun vuoden ikäiselle tyttärellemme löytyi sieltä mieleistä aktiviteettia. Päivittäin siellä järjestetään myös erilaisia ryhmiä, taidetyöpajoja ja sen sellaista. Voihan nenä, että asutaan niin kaukana (julkisilla varmaan yli puolitoista tuntia vaihtoineen ja ruuhkattomaan aikaan autollakin ainakin puoli tuntia). Tähänkin museoon voisi nimittäin ostaa vuosijäsenyyden, ja kaikki tylsien sade- ja tuulipäivien "mitäs tänään tehtäisiin" -pohdinnat olisivat tipotiessään. Kertamaksu museoon on 12 dollaria per nenä, mutta torstai-iltaisin viidestä kahdeksaan museo on ilmainen. Silloin mekin sinne suuntasimme.

Pahoittelut taasen kuvien laadusta, tällä kertaa oli vain kännykkä matkassa mukana.

Peek-a-boo! Pahvilaatikkokaupunkitaivas.

Bongaa innostunut hiippailija.

Museon työntekijätkin leikkivät lasten kanssa.

Täällä palaa! Käsi ylös joka ei ole pienenä fanittanut paloautoja - tai palomiehiä...?

Talon paloa sai oikeasti yrittää sammuttaa ruiskulla. Vieressä oli savusukellushuone ja naulakko, josta sai valita palomiesvermeet päälleen.

Pii-paa, pii-paa. Nurmilintu reagoi nykyään aina hälytysajoneuvoääniin ilahtuneella "paa!" -äänteellä.

Puissakin pääsi kiipeämään, virrasta onkimaan kaloja ja kokkailemaan hirsimökissä.

Ihan pienimpien huone.

Mitäs tässä oikein tapahtuu?


Herra M:n dinosaurusinnostus heräsi ihan uudella tavalla henkiin täällä. Voi pojat mitä hän oli lapsuudessaan jäänyt paitsi. Kaiva esiin oma saurus!

Hatun ja hanskatkin olisi saanut rekvisiitaksi varustelaatikosta.


Täällä lentelee jotain hassua!

Hei ne on perhosia, ja hss, jos olet ihan hiljaa, ne saattavat istahtaa päällesi :)

Ilta meni kuin siivillä, ja paljon jäi vielä nähtävää seuraaviksi kerroiksi. Esimerkiksi oma pilvenpiirtäjä jäi rakentamatta ja tänne pienois-Chicagoon emme ehtineet ollenkaan:



Ei kommentteja: