Marraskuun toisella viikolla juhlimme Nurmilinnun ensimmäistä syntymäpäivää pienellä ystäväjoukolla. Päivänsankari töpötteli hieman hämmentyneenä ympäri kotia nauttien silti silmin nähden normaalista poikkeavasta illastaan.
Minä halusin yrittää tehdä hienon syntymäpäiväkakun. Ohjeeksi valitsin Kinuskikissan version klassisesta prinsessakakusta. Kuten yleensä, jotakin aina menee pieleen... Vaniljakiisseli jäi liian löysäksi ja vaikka kostutin kakkua jopa vähemmän kuin ohjeessa neuvottiin, tuli siitä ihan liian kostea. Sokerimassan alta valui, valui ja valui nestettä, mutta onneksi maku oli aivan ihana! Vadelmahillon ja pehmeän vaniljakiisselin yhdistelmä on ihan lyömätön. Täytyy yrittää tehdä tätä uudelleen, lisätä perunajauhoja ja vähentää kostutusta. Kummallista vain, miten Kinuskikissalla kaikki meni nappiin. Taitaa olla kakunteon taitamisessa jotakin taikaa!
Tämä oli muuten ensimmäinen kakkuni koskaan, jonka kuorrutin kaulittavalla massalla. Yllätyin, kuinka helppoa se oli! Ja sokerimassaruusujen tekoakaan en ollut aiemmin uskaltanut yrittää, kun en käsistäni mitenkään taiteellinen ole. Kinuskikissalla oli kuitenkin niin selkeät ohjeet, että rohkaistuin kokeilemaan. Ja taas sain yllättyä, kuinka helppoa se olikaan. Ihana onnistumisen kokemus :)
2 kommenttia:
Minäkin olen elämäni ainoat onnistuneet kakut tehnyt Kinuskikissan avulla. Sen lisäksi on tullut tehtyä vino pino vähemmän onnistuneita... :) Hienon näköinen tuo lopputulos!
Kiitos, Jenni!
Lähetä kommentti