sunnuntai 25. syyskuuta 2011

Uusia tuulia

Huhuu, onkohan kukaan jaksanut käydä täällä kurkkimassa, josko olisin talviuniltani vihdoin viimein herännyt? Hih, edellinen elämäni vuosi otti ja päättyi vähän yllättäenkin kovan työstressin siivittämänä, ja sen jälkeen onkin tapahtunut vaikka mitä. Ihan vain ne isoimmat mainitakseni, tämä vuosi on tuonut tullessaan muuton Yhdysvaltain keskilänteen Chicagoon ja erään uuden ihmisen, joka ei kyllä vielä tästä maailmasta taida kovin paljoa tietää. Sen vanhemmat tietävät sitten kyllä sitäkin enemmän, ja ilon ja pelon kunnioittavalla sekoituksella odottelevat tulevia kuukausia ja vuosia... ja vuosikymmeniä. Rankan viime talven jälkeen voisi kyllä ajatella, että vähemmilläkin muutoksilla olisi elämän haasteellisuus säilynyt ihan passelisti, mutta me taidetaan olla vähän uhkarohkeita luonnostamme.


Olemme nyt asustelleet reilut viisi viikkoa uudessa kotimaassa, -kaupungissa ja -asunnossa. Kaaosta ja huonoa tuuria on piisannut, mutta myös vastapainoksi ihania uusia ihmisiä, apua, huolenpitoa ja pikku hiljaa kasvava kotiutumisen tunne. Ihmetelty ollaan monenmoista, iloittu vihdoin siivotuksi saadusta ruokakomerosta, pikkuista odottavasta lainakehdosta ja polkupyöristä, jotka helpottavat arkea niin kovin. Kauhisteltu ollaan maailman epäkäytännöllisimpiä ikkunoita, joita ei voi pestä, homeisia huonekaluja kellarissa, kokolattiamattoa ja kaikkea sitä likaa, joka asuntoomme on vuosien aikana pesiytynyt. Väsytty siivouksesta, opiskelusta, kauppareissuista, vauvan odotuksesta. Saatu lisäenergiaa kävelyretkistä, tutkimusmatkoista, uusista tuttavuuksista, kauniista syyssäästä. Surtu oman kauniin kodin jäämistä kauas meren taakse ja paluuta keräilyeräsisustukselliseen opiskelija-arkeen. Toivo sisimmässä kuitenkin siitä, että jonakin päivänä tämä koti on kaunis koti.




Tervetuloa seuraamaan elämäni uusia vuosia. Kurkistamaan amerikkalaiseen elämänmenoon, kotimme arkeen ja uuteen elämänvaiheeseen vauvoineen päivineen!


10 kommenttia:

SK kirjoitti...

voi miten ihana masu sulla jo on <3 on ihan hirvee ikävä...olis niin monta asiaa jossa sua tarvitsisin täällä ja sun viisaita neuvojasi. toivottavasti keväällä nähdään <3 voikaa hyvin...ikävä!!!

Kati kirjoitti...

Ihania uutisia sieltä meren takaa! Milloin pienokainen saapuu? Kivaa, että kirjoittelet kuulumisia tänne blogiin. Näin vuosien jälkeen on hauska lukea, mitä teille kuuluu. :)

Uskaltaudiun myös kirjoitttelemaan julkisesti, vasta aloittelen, saa nähdä, jaksanko olla aktiivinen...

Essi kirjoitti...

Jee, vihdoin! :) Oon käyny vakoilemassa aina välillä, josko oisit alkanut kirjottaa Jenkkilästä käsin. Kiva päästä lukemaan teidän kuulumisia! Tsemppiä teille kaikkiin isompiin ja pienempiin haasteisiin ja ihanaa vauvan odotusta <3

Anonyymi kirjoitti...

Oli tosi kivaa lukea teidän kuulumisia! Paljon on ehtinyt tapahtua siitä kun viimeeksi on nähty;) Ihania vauvauutisiakin! Meidän pikkumies, Viljami, on jo 7kk. Nopeasti aika vain menee, juurihan hän syntyi. Voimia loppu odotukseen ja kaikkea hyvää sinne kauas! T. Anu K.

Anonyymi kirjoitti...

Täällä ollaan, tottahan toki:) Ihana massu, on se ehkä vähän viime näkemästä kasvanut!

t. s

Arya kirjoitti...

Sussu & s: on se maha jo tuostakin mokoma kasvanut, kääk :)

Kati & Anu K: Kiitos, tosi kiva kuulla teistä! Vauvaa odotellaan saapuvaksi marraskuun lopussa, la on 20 pv.

Essi: Kiitos tsempistä, ja mun blogini lukemisesta! :)

karoliina kirjoitti...

Ihana lukea täältä mitä teille kuuluu! :) ja voi miten suloinen masu!<3 mikähän siinä muuten on, että kun näkee toisten raskausmahoja niin alkaa ikävöidä omaansa, vaikka sitä olotilaa muka niin paljon "vihasi" raskauden loppumetreillä?!:D

-Karoliina

Arya kirjoitti...

Tervetuloa lukemaan, Karoliina! Ja kiitokset kommentista - minä taidan nyt olla saavuttanut sen "vihaamiskauden" ;) Alkaa nimittäin tuntumaan jo siltä, että mukavuusraja on ylitetty...

Turun Tilda kirjoitti...

Oho, mitä muutoksia! Onnellista odotusta ja uusia haasteita Amerikan maalla!

Arya kirjoitti...

Kiitos, Tilda!